2020, Uutinen 08.12.2020 Paula Mikkola
Pitkät käsittelyajat ja paikallisväestön heikko sitouttaminen hankkeisiin ovat mineraalien hyödyntämisen ongelmia Pohjoiskalotilla. Pohjoiskalotin neuvoston syyskokous päätti selvittää, voidaanko alueelle laatia yhteinen mineraalistrategia. -Pohjoiskalotin neuvoston, vuosien 2021-2024 toimintaohjelmassa Pohjois-Pohjolan yhteisen mineraalistrategian kehittäminen on yksi tärkeä tehtävä, sanoi Nordlannin maakunnanneuvos Linda Helén Haukland.

Pohjoiskalotin neuvoston uuden 2021-2024 toimintaohjelman keskeisinä tavoitteina ovat vihreä siirtymä ja kestävä kehitys YK:n Agenda 2030 mukaisesti.

– Lähes kaikkeen meitä ympäröivään maailmaan sisältyy mineraaleja ja metalleja. Norjassa jokainen asukas kuluttaa vuosittain 12-13 tonnia mineraaleja. Suomessa ja Ruotsissa käyttö on oletettavasti samansuuruista. Mineraaleilla on tärkeä rooli vihreässä siirtymässä. EU tuottaa 3 prosenttia ja kuluttaa 20 prosenttia maailman strategisista mineraaleista, joita tällä hetkellä tuodaan Kiinasta. EU nostaa esiin Pohjoiskalotin ja Barentsin alueet tärkeinä strategisten mineraalien ja metallien esiintymisalueina, Haukland kertoi.

Lyhemmät käsittelyajat

Pohjois-Norjan alueelle on laadittu oma yhteinen mineraalistrategia.

-Se kiinnittää huomiota muutamiin tärkeisiin kysymyksiin, joihin pitää löytää ratkaisuja. Suunnittelu- ja toimilupaprosesseja pitää saada lyhemmiksi. Hankkeiden vaikutukset ja hankkeiden vastustus tulisi selvittää heti suunnitteluprosessin alussa. Sen lisäksi hankesuunnitelmat pitää ankkuroida alusta lähtien paikalliseen väestöön, joka pitää saada ymmärtämään kaivannaistoiminnan hyödyt oman kunnan kannalta. On myös varmistettava, että toiminnasta koituu hyötyjä paikallisyhteisölle, esimerkiksi muuttamalla verotusjärjestelmää, palkkaamalla paikallista työvoimaa tai kehittämällä paikallista osaamista, Haukland sanoi.

Saamelaiset ovat tärkeitä

Mineraalien ja metallien kartoittamiseen ja etsimiseen pitää panostaa lisää. Samoin pääoman hankkimiseen.

-Lisäksi on tärkeää vaalia suhteita saamelaiseen alkuperäisväestöön. Meidän tulee löytää toimivia ratkaisuja mineraalien hyödyntämiseen perinteisellä saamelaisalueella. Ratkaisujen pitää suosia ja olla hyödyksi saamelaisen kulttuurin ja paikallisyhteistyön kehittämisessä, Haukland totesi. 

Puuttuu Pohjoiskalotilta

Hauklandin mielestä Pohjoiskalotilta puuttuu yhteinen näkemys.

-Kun olemme olleet yhteydessä Ruotsiin, olemme kokeneet, että siellä ei erityisesti korosteta näitä vaatimuksia suunnitteluprosessien lyhentämisestä, saamelais- ja paikallisväestön suhteista, geologisesta osaamisesta ja tutkimuksesta tai pääomista. Norja ja Ruotsi ovat suhteellisen samanlaisessa tilanteessa sekä oletettavasti myös Suomi. Tästä syystä Pohjoiskalotin neuvoston pitää nostaa nämä asiat esille. Sen avulla äänemme vahvistuu kansallisten viranomaisten ja myös EU:n suuntaan, joka on tässäkin toiminnassa tärkeä tekijä.

Yhteinen strategia

Haukland toteaa, että Pohjoiskalotilla on pitkälle kehittynyttä prosessiteollisuutta ja uusiutuvaa vesivoimaa, jotka antavat melko hyvät lähtökohdat mineraalien hyödyntämiselle.

-Ratkaisukeskeisen ja uudelleen ajattelevan elinkeinopolitiikan avulla mineraalien hyödyntäminen voi saavuttaa samanlaisen kansainvälisen aseman kuin skandinaavinen prosessiteollisuus, puunjalostus, öljy- ja kaasuteollisuus. Niille on ominaista tekninen edelläkävijyys, innovatiivisuus, ympäristöystävällisyys ja kestävyys. Tarvitsemme perusteellista keskustelua siitä, miten mineraaleja otetaan käyttöön ja kehitetään alueella. Onnistuminen edellyttää, että Pohjoiskalotti toimii yhdessä. Sitä varten tarvitsemme Pohjoiskalotille yhteisen mineraalistrategian, Haukland vakuutti.

Mineraalistrategian kysymyksiä

Mineraalisuunnitelma etsii vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  • miten kansalliset viranomaiset saadaan hyväksymään ja paremmin ymmärtämään mineraalien hyödyntämisen merkitys alueelle,
  • miten suunnittelu- ja toimilupaprosessit saadaan lyhemmiksi ja helpommin ennakoitaviksi,
  • mistä saadaan pitkän tähtäimen pääomia isompia mineraali- ja kaivoshankkeita varten,
  • miten mineraalien ja metallien kartoitusta ja etsintää voidaan kehittää,
  • miten säännöstelyä pitää muuttaa, jotta voidaan varmistaa, että mineraalien hyödyntämisestä syntyvät voitot tulevat myös paikallisyhteisöjen hyväksi,
  • miten löydetään toimivia ratkaisuja metallien ja mineraalien hyödyntämiseen saamelaisalueella?

Ehdotuksia jo ensi keväänä

Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden NSPA-verkosto ja MidtSkandian rajayhteistyöorganisaatio ovat halukkaita tekemään Pohjoiskalotin neuvoston kanssa yhteistyötä mineraalistrategian kehittämiseksi.

Pohjoiskalotin neuvosto päätti laatia ehdotuksen Pohjoiskalotin yhteiseksi mineraalistrategiaksi. Keskustelua jatketaan Pohjoiskalotin neuvoston seuraavassa kokouksessa ensi keväänä.