Uutinen 23.11.2018 Paula Mikkola
Norjan arktisen yliopiston rehtori Anne Husebekk on tutkinut Pohjoiskalotin kasvua. Hän esitelmöi Pohjoiskalottikonferenssin ohjelmassa otsikolla ”Kestävää kasvua – Kasvua pohjoisesta 2.0”

 

Husebekkin esitys keskittyi neljän toimialan kehitykseen:

  • uusiutuva energia
  • ympäristöystävällisempi kaivannaistoiminta
  • matkailu ja turismi
  • jää- ja kylmätekniikka – kylmien olosuhteiden tekniikka

Yhteiset toimintaedellytykset Pohjoiskalotilla

On myös muutamia muita kysymyksiä, joita pitää tarkastella Pohjoiskalotin kehityksestä puhuttaessa.

Tarvitaan yhteiset reunaehdot ja lait/säännöstöt, yhteiset työmarkkinat, yhteisiä liikenneratkaisuja ja Pohjoiskalotin yhteinen ääni Arktisessa neuvostossa. 

Uusiutuva energia

Uusiutuvan energian alalla Norja kulkee kohti uutta aikaa, jolloin öljy ja kaasu korvataan muulla energialla.

-Norjassa kasvavat vaatimukset ottaa käyttöön uusiutuvaa energiaa kuten tuuli- ja aurinkovoimaa. Norja saa ottaa oppia Suomesta ja Ruotsista, kun öljyntuotanto loppuu, Husebekk totesi.

Suuri kuparilöytö

Kaivannaisalalla keskustellaan nyt otetaanko Hammerfestin läheltä löydetty kupariesiintymä käyttöön ja millä tavalla.

-Kyseessä on yksi maailman suurimmista kupariesiintymistä. Kuparijätteiden loppusijoittamisesta merenpohjaan tullaan tekemään vaikutusten arviointi. Kestävä kaivannaistoiminta vaatii ympäristön kannalta hyviä jätteiden loppusijoittamisen ratkaisuja. Siinä pitää myös huomioida toiminnan vaikutukset saamelaisiin elinkeinoihin, Husebekk kertoi.

Matkailu kasvaa

Turismi ja matkailu ovat kehittymässä Pohjoiskalotin suuriksi elinkeinoiksi.

-Matkailijoiden määrä alueella kasvaa koko ajan. Pohjoiskalotin kolme maata tarvitsevat yhteisen arktisen matkailuportaalin. Matkailun liikevaihto on merkittävä ja sen kasvu vuodesta 2008 on ollut 30 prosenttia. Yhä useammat turistit tulevat tänne ja viipyvät pidempään. Meidän pitää kehittää kestävää matkailuelinkeinoa, Husebekk totesi.

Kylmien olosuhteiden tekniikkaa

Kylmien olosuhteiden tekniikan kehittämiseksi Pohjoiskalotin yliopistot ja korkeakoulut tekevät eri aloilla yhteistyötä.

-Kyse on osaamisen kehittämisestä esimerkiksi kylmässä ilmastossa rakentamisessa, talvisessa tuulivoiman tuotannossa sekä kylmyyttä ja koleaa ilmastoa kestävän tekniikan kehittämisessä. Tromssan liepeillä meillä on yksikkö, jonka erikoisalana on talojen rakentaminen kylmissä olosuhteissa, Husebekk kertoi.  

Pohjoiskalotille yhteinen ääni

Miten näillä aloilla voidaan tehdä yhteistyötä?

-Pohjoismainen yhteistyö tarvitsee paremmat ja laajemmat yhteiset säännöstöt, joka vähentää rajaesteitä. Meillä on useita onnistuneita tutkimushankkeita, joissa on mukana viisi Pohjoiskalotin yliopistoa, sekä EU:n yhteisiä tutkimusohjelmia. Meidän pitää saada parempia yhteisiä liikennesuunnitelmia ja yhteinen ääni arktisessa yhteistyössä. Kaikkein tärkein edellytys alueen vakaan kehityksen kannalta on, että yhä useammat ihmiset asettuvat tänne asumaan, Anne Husebekk totesi.

Suurempi vaikutusmahdollisuus saamelaisille

Norjan Saamelaiskäräjien edustajan Silje Muotkan mielestä saamelaisten pitää saada enemmän vaikutusvaltaa Pohjoiskalotin kehitysinvestointeihin.

-Viestini on, että me saamelaiset olemme täällä nyt ja tulevaisuudessakin. Kaivoshankkeet ovat usein ristiriidassa sen kanssa, että saamelaiset haluavat säilyttää kulttuurinsa ja elinkeinonsa. Norjan, Ruotsin ja Suomen hallitusten pitää toimittaa saamelaisille kaikki uusia kaivos- ja ratahankkeita koskeva tieto. Niin Hammerfestin jätteiden mereen upottaminen kuin Kirkkoniemen radan rakentaminenkin vaikuttavat merkittävästi kulttuuriimme, Muotka kertoi.

 

Monia saamelaisia

Pohjoiskalotin alueilla asuu paljon saamelaisia.

-Tromssa on monikulttuurinen paikka, sillä siellä asuu 140 eri kulttuurin edustajaa. Siellä asuu myös 1400 saamelaista ja haluamme, että se näkyisi esimerkiksi saamenkielisissä katujen nimissä. Kannatamme kestävää elinkeinojen kehittämistä, mutta sillä ei saa turmella saamelaisia alueita, Muotka sanoi.

Hänen mielestään on tärkeää, että tänne tulevat matkailijat saavat oikean kuvan saamelaisesta kulttuurista.

-Kulttuuri tarjoaa uusia näkemyksiä ja avaa sydäntämme. Me emme halua, että turistit ymmärtävät kulttuurimme väärin. Usein kulttuuristamme annetaan vain yksinkertaistettu kuva, Muotka totesi.

Vihreä teollisuuskylä

Mo i Ranassa sijaitseva Mo Industripark on suurimpia vihreään kasvuun panostavia teollisuuskyliä.

-Olemme Pohjois-Norjan suurin teollisuuskylä, jossa toimii 108 yritystä. Visiomme on olla maailman luokan vihreä teollisuuskylä, kertoi Mo Industriparkin viestintäpäällikkö Tonje Nermark.

Teollisuuskylä tarjoaa työpaikan 2400 henkilölle ja sen liikevaihto on lähes 7 miljardia Norjan kruunua.

-Osuutemme Pohjois-Norjan viennistä on 20 prosenttia. Olemme tärkeitä koko Pohjoiskalotille. Hyvä infrastruktuuri on tulevaisuuden kasvun avain, Nermark totesi.

 

Rajat ylittäviä kuljetuksia

Teollisuuskylässä toimii mineraali-, teräs-, metsä-, öljy- ja kaasu-, IT- ja kalastusalan yrityksiä.

-Meille rajat ylittävät meri-, rautatie- ja maantiekuljetukset ovat tärkeitä. Painotamme ympäristöystävällisiä ja tehokkaita kuljetus- ja energiaratkaisuja, Nermark kertoi. 

Mo Industripark pyrkii myös päästöjen vähentämiseen.

-Tavoitteemme on jätteetön ja päästötön sekä täysin digitalisoitu toiminta. Investoimme omien datakeskusten rakentamiseen tietojen keräämistä varten. Kaikki toimintamme tähtää kestävään ja vihreään kasvuun, Nermark sanoi.