Uutinen | 09.05.2022 | Paula Mikkola |
Tapahtumaan osallistui satakunta henkilöä eri puolilta Pohjolaa. NSPA-lyhenne (Northern Sparsely Populated Areas) tarkoittaa poliittista verkostoa, johon kuuluvat 14 pohjoisinta maakuntaa Ruotsista, Norjasta ja Suomesta. Ne käsittävät harvaan asuttuja seutuja, joilla on samanlaisia haasteita. Verkosto pyrkii yhteistyössä parantamaan pohjoisimman Euroopan tunnettuutta EU:ssa ja vaikuttamaan EU-politiikkaan.
Vihreä vallankumous
Nordlannin maakunnanneuvos Tomas Norvoll korosti avauspuheessaan vihreän siirtymän merkitystä Pohjois-Euroopassa.
-Vihreä vallankumous tulee muuttamaan aluettamme ikuisesti, hän sanoi.
Västerbottenin alueneuvos Richard Carstedt totesi, että Pohjois-Eurooppa on vihreän ja kestävän kehityksen pioneereja.
-Me näytämme, mitä mahdollisuuksia on olemassa, hän kertoi.
Mineraalistrategia
Olemme tällä sivulla aikaisemmin kertoneet Pohjoiskalotin neuvoston päätöksestä tutkia yhteisen mineraalisuunnitelman edellytyksiä. Anna Kostet esitteli NSPA-tapahtumassa työn tuloksia.
-Tavoitteena on parantaa alan ymmärtämistä ja tunnistaa avainasioita, joissa yhteistyöstä on hyötyä, hän kertoi.
Anna Kostetin mukaan haasteita on paljon, mutta yhteinen mineraalisuunnitelma sisältää myös monia mahdollisuuksia. Niitä ovat esimerkiksi se, että Pohjoiskalotilla on paljon mineraaleja, se on harvaan asuttua seutua, alueen valtiot ovat vakaita demokratioita, jossa on suhteellisen hyvä infrastruktuuri ja yhteinen ymmärrys vihreän siirtymän tarpeesta ilmastonmuutoksen vuoksi.
-Meillä on myös vahvoja kulttuuriperinteitä, kuten poronhoito, kalastus, metsästys ja muut luontoaktiviteetit, jotka pitää ottaa huomioon. Alueelta puuttuu kuitenkin ammatillista osaamista, Kostet luetteli.
Työryhmä
Mineraalisuunnitelman edellytysten tarkastelua on johtanut työryhmä, jossa on ollut osallistujia koko Pohjoiskalotin alueelta. Sen rinnalla on toiminut viiteryhmä, jossa on ollut sidosryhmien, kuten viranomaisten, tutkimuksen, poronhoidon, kaivannaisalan ja nuorison edustajia.
Lopputulos osoittaa, että oman mineraalistrategian laatiminen Pohjoiskalotille herättää laajalti kiinnostusta.
-Pohjoiskalotin neuvosto haluaa tehdä tässä asiassa yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa, esimerkiksi NSPAn ja rahoittajien. Strategian laatiminen sopii hyvin EU:n alueellisiin ohjelmiin ja rahoitusmahdollisuuksiin, Kostet sanoi.
Riippuvuus malmeista
Nordlannin maakunnanneuvos ja Pohjoiskalotin neuvoston jäsen Linda Helén Haukland totesi, että vihreän siirtymän toteuttamiseksi tarvitsemme malmeja ja mineraaleja.
-Norjassa kuluu 10-15 vuotta aikaa siihen, että uuden kaivoksen avaamisen vaatimat asiat saadaan kuntoon. Se on aivan liian pitkä aika. Siihen saisi kulua enintään viisi vuotta. Lupaprosesseja pitää saada nopeutettua, Haukland sanoi.
Hänen mielestään kaikkien sidosryhmien näkemykset pitää saada kerättyä kerralla, kun toteutetaan kaivoksen avaamiseen liittyviä kuulemisia.
-Meidän pitää ottaa huomioon monien sidosryhmien intressit, etenkin saamelaisten. Sen takia kaikkien asiakirjojen pitää olla valmiina alusta lähtien, hän totesi.
Hyötyä takaisin
Linda Helén Haukland korosti miten tärkeää on, että paikalliset asukkaat hyötyvät siitä, että heidän alueellaan käynnistetään kaivostoimintaa.
-Kansalaisten ja yhteisöjen pitää saada toiminnasta jotain hyötyä. Heidän pitää kokea, että toiminta tuo etua paikallisille asukkaille, hän sanoi.
Vaikuttavaa työtä
Boliden kaivosyhtiön ohjelmapäällikkö Anders Forsgren odottaa Pohjoiskalotin yhteistä mineraalistrategiaa.
-Se on vaikuttava tehtävä. Meillä on monia haasteita esimerkiksi EU-sääntöjen seuraamisessa. Toimialan maine voi kärsiä, jos kaivoksen avaamista vastustetaan. Siksi täytyy nostaa esille hyviä esimerkkejä onnistuneesta yhteistyöstä muun muassa poronhoidon kanssa kaivoksen perustamisen yhteydessä, Forsgren sanoi.
Lapin edustaja Kristiina Jokelainen pitää myös Pohjoiskalotin mineraalistrategiaa tärkeänä.
-Meidän pitää tehdä yhteistyötä ja tulla yhdessä vahvemmiksi. Luonnosta huolehtiminen on myös tärkeää, hän sanoi.
Kent Lidman