Arkisto 03.06.2016 hoyry
Luulajan kokouksessa neuvosto totesi: - Pohjoiskalotin neuvoston toiminta pitää olla konkreettisempaa ja keskittyä harvempiin teemoihin. Neuvoston tukemien hankkeiden tulee tähdätä pidemmälle ja neuvoston tulee aktiivisesti etsiä ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin.

Toimintakertomuksesta käy ilmi, että vuoden 2015 toimintaan on sisältynyt 18 aikaisemmin käynnistynyttä hanketta, joista 11 on saatettu päätökseen vuoden aikana. Uusia hankehakemuksia neuvostolle on tullut 19 kappaletta ja niistä 11 on hyväksytty rahoitettavaksi.

Pohjoiskalotin neuvoston toiminnassa etusijalla ovat olleet hankkeet, joihin sisältyy

  • rajat ylittävää viranomaisyhteistyötä teemoissa, jotka koskettavat kaikkia kolmea jäsenmaata,
  • toimintaa, joka ilmentää, rakentaa tai vahvistaa yhteistä pohjoiskalotti-identiteettiä,
  • toimintoja, joita nuoret toteuttavat itse ja/tai joiden kohderyhmänä ovat lapset tai nuoret.

Pohjoiskalotin neuvoston toimintaan on kuulunut aluepolitiikkaa, rajaestetyötä, elinkeinoelämän kehitystä, kestävää kehitystä, infrastruktuuria, kokemusten vaihtoa ja identiteettiä koskevia toimenpiteitä.

Kuva kokoustilasta

Aluepolitiikka

Pohjoiskalotin neuvosto on ollut mukana sellaisissa prosesseissa, jotka vaikuttavat alueen kehitykseen, esimerkiksi uuden pohjoismaisen yhteistyöohjelman laatiminen aluepoliittiselle sektorille (tästä enemmän toisessa artikkelissa).

Kööpenhaminan opintomatkalla neuvosto vieraili muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristössä, Öresund Direkt –neuvontapalvelussa ja Juutinrauman yhteistyökomiteassa. Pohjoiskalotin neuvosto vieraili vuoden aikana myös Barentsin kansainvälisessä sihteeristössä Kirkkoniemessä.

Pohjoiskalotin neuvoston edustaja on jäsenenä pohjoismaisessa Arktisessa työryhmässä, joka laatii tulevaisuuden skenaarioita arktisen alueen kehityksestä. Osana tätä toimintaa neuvoston Luulajan kokouksen yhteydessä järjestettiin erityinen Pohjoiskalotti-työpaja, josta lisää toisessa artikkelissa.

Pohjoiskalotin neuvosto vastasi myös syyskuussa pidetyn Raja-aluefoorumin järjestelyistä. Siihen osallistuvat kaikki pohjoismaiset rajayhteistyöorganisaatiot ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön edustajat.

Rajaesteet

Pohjoiskalotin neuvosto on vastannut rajaestetyön koordinoinnista Pohjoiskalotilla vuodesta 2010 lähtien. Pohjoiskalotin rajaneuvonnalla on toimipiste TornioHaaparannalla ja Skibottenissa. Vuoden 2015 aikana niissä on ollut lähes 4000 yhteydenottoa ja noin 200 erilaista rajaestekysymystä käsiteltävänä. Pohjoiskalotin rajaneuvonnan toiminta on auttanut ratkaisemaan neljä konkreettista rajaestettä vuoden 2015 aikana (lisää toisessa artikkelissa).

Pohjoiskalotin neuvosto on anonut Interreg Pohjoinen –ohjelmasta rahoitusta rajat ylittävän yritysopastuksen kehittämiseksi, joka auttaa yrityksiä rajaestekysymyksissä. Hankkeen toivotaan käynnistyvän vuoden 2016 aikana.

Pohjoiskalotin neuvosto on vuoden aikana jatkanut työtä rajaneuvonnan pysyvän rahoituksen varmistamiseksi. Tarkoituksena on laajentaa omistuspohjaa ja kytkeä toiminta tiiviimmin eri kansallisiin toimintaympäristöihin.

Elinkeinoelämän kehitys ja arktinen osaaminen

Pohjoiskalotin neuvosto pyrkii lisäämään koulutus-, tutkimus- ja yrityssektorin välisiä yhteyksiä. Viime vuonna neuvostolle tuli 6 tähän liittyvää rahoitushakemusta, joista vain yhtä lähdettiin tukemaan. Biegganjunazat-hanke kehittää saamelaisen poronhoidon rajat ylittävää koulutusta.

Kestävä kehitys – vihreä kasvu ja biologinen monimuotoisuus

Pohjoiskalotin ympäristöneuvosto on osaltaan edistänyt valtioiden rajat ylittävää ympäristöalan yhteistyötä. Se on keskustellut esimerkiksi suuren petoeläinten hallinnasta ja siitä, miten eri elinkeinojen ja petokantojen välisiä konflikteja on käsitelty eri alueilla. Ympäristöneuvosto on myös järjestänyt seminaarin merten muoviroskista ja tavoitteena on kehittää jätehuoltosuunnitelma tälle alueelle. Lisäksi ympäristöneuvostolla on ollut muitakin veteen liittyviä teemaseminaareja vuoden 2015 aikana.

Infrastruktuuri ja palvelujen tarjonta

Tässä teemassa keskitytään pääasiassa palvelujen tarjonnan varmistamiseen harvaan asutuilla alueilla, mikä on suurena haasteena alueen kunnille. Tavoitteena on kehittää julkisen palveluntarjonnan pilottimalleja harvaan asutuille alueille.

Hyvät liikenneyhteydet ovat myös alueelle tärkeitä ja Pohjoiskalotin neuvosto pyrkii kehittämään logistiikkaa rajojen yli. Konkreettisena esimerkkinä tästä on neuvoston myöntämä tuki Arctic Airlink AB:n lentoyhteydelle Oulusta Luulajan kautta Tromssaan.

Kokemustenvaihto ja identiteetti

Vuonna 2015 Pohjoiskalotin neuvosto on osaltaan rahoittanut neljää monenvälistä ja yhtä kahdenvälistä hanketta, jotka edistävät alueellista profiloitumista ja kokemusten vaihtoa.

Saamelaisalueen koulutuskeskus Inarissa sai tukea yhteispohjoismaisen saamelaisohjelman järjestämiseen Turun kirjamessuille syksyllä 2015. Neuvosto on tukenut Kemin 2016 Pohjoiskalottikonferenssin järjestämistä, jossa teemana tulee olemaan kieli ja vähemmistökulttuurien asema Pohjoiskalotilla.

Lisäksi neuvosto on myöntänyt tukea käsityöntekijöiden Kiirunassa kesäkuussa 2016 pidettävän Pohjoismaisen kudontasymposiumin valmisteluihin sekä viime joulukuussa pidetyn Kaamosyö-festivaalin järjestämiseen Ruotsin Korpilompolossa.

Tiedotustoiminta

Neuvoston valmisteluryhmä on päättänyt uudistaa Pohjoiskalotin neuvoston kotisivut. Työn on määrä valmistua 2016. Osa kotisivulle tulevista uutisista julkaistaan myös Pohjoiskalotin rajaneuvonnan sivuilla.