Uutinen 27.04.2023 Paula Mikkola
Pohjoiskalotin neuvosto piti kevätkokouksensa Brysselissä maaliskuun lopulla. Sen yhteydessä keskusteltiin pohjoisten alueiden EU-toimistojen ja Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden NSPA-verkoston kanssa käynnissä olevasta vihreästä siirtymästä, työvoiman tarpeesta, kriittisiä raaka-aineita koskevasta uudesta lakiehdotuksesta sekä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä muuttuneesta geopoliittisesta tilanteesta.

Pohjoiskalotin neuvoston tavoitteena on löytää ratkaisuja alueen yhteisiin haasteisiin ja rakentaa vahva yhteistyöalue arktiseen Pohjois-Eurooppaan. Tämän tiimoilta tavattiin NSPA-verkoston edustaja, joka kertoi alueiden EU-toimistojen toiminnasta, sekä muita tärkeitä EU-toimijoita. NSPA verkostoon kuuluu 13 maakuntaa Pohjois-Norjasta, Pohjois-Ruotsista sekä Pohjois- ja Itä-Suomesta.

NSPA-verkosto oli rakentanut Pohjoiskalotin neuvostolle tapaamisohjelman, jossa käsiteltiin ajankohtaisia EU-kysymyksiä. Tapaamisen aluksi Pohjois-Norjan EU-toimiston johtaja Nils Sörheim Nilsen kertoi NSPA verkoston toiminnasta, EU:n käsittelyssä olevista kysymyksistä ja millä tavoin NSPA pyrkii tuomaan esiin arktisten alueiden näkökulman käsiteltäviin asioihin. Hän korosti, että yhteistyö, keskustelu ja koordinointi muiden toimijoiden ja verkostojen kanssa on tärkeää, jotta edunvalvonta olisi mahdollisimman tehokasta.

Alueilla haasteita saada ammattitaitoista työvoimaa

DG REGIO:n Benoit Nadler esitteli komission tiedonantoa ”Osaamispotentiaali käyttöön Euroopan alueilla”. Siinä ehdotetaan toimenpiteitä, joilla työvoimapulaan ja väestönkehityksen haasteisiin voidaan vastata Euroopan eri alueilla.

Tiedonanto on jatkoa vuonna 2022 EU:ssa käynnistyneelle työlle aivovuodon (osaamisen häviämisen) pysäyttämiseksi, jonka julkiseen kuulemiseen NSPA lähetti oman kannanottonsa. Se nosti esiin Pohjois-Ruotsin, Pohjois-Norjan ja Pohjois-Suomen suurimpia väestön vähenemisen ja ammattitaitoisen työvoiman saannin haasteita. EU tulee nyt keskittymään enemmän näihin kysymyksiin ja on esimerkiksi nimennyt vuoden 2023 Euroopan osaamisen teemavuodeksi.

Kokouksen osallistujat saivat kertoa lisää teemaan liittyvistä alueiden haasteista. Jotta Pohjoiskalotilla yhteiskunnallinen muutos onnistuisi, mikä on koko EU:n tavoite, teollisuusinvestointien osaavan työvoiman tyydyttäminen ei ole ainoa haaste vaan monen tyyppistä työvoimaa tarvitaan kaikille yhteiskunnan sektoreille. Tästä syystä väestön pysymiseen ja kouluttamiseen liittyvä panostus ei yksin riitä vaan tukea tarvitaan myös uusien asukkaiden houkuttelemiseksi alueille.

Kriittiset raaka-aineet ajankohtaisia EU:ssa

EU:n asialistalla on tällä hetkellä tärkeänä asiana vihreän siirtymän tarvitsemien kriittisten raaka-aineiden saatavuus. EU-komissio on vastikään julkaissut niitä koskevan lakiehdotuksen (Critical Raw Materials Act), jolla pyritään varmistamaan EU:lle varma ja kestävä kriittisten raaka-aineiden saatavuus. Pohjoiskalotin neuvosto teetti tähän teemaan liittyen oman tiekartan mineraalialan yhteistyöstä vuonna 2021.

DG Grow:n Peter Handley kertoi uudesta lakiehdotuksesta. Hän halusi myös kuulla Pohjoiskalotin neuvoston kantoja, koska suuri osa kriittisistä raaka-aineista sijaitsee Pohjoiskalotin alueilla. Keskustelussa korostettiin paikallisyhteisöjen kanssa keskustelua ja että teollisuuspolitiikkaan pitää sisältyä panostuksia paikalliseen ja alueiden kehitykseen sekä osaavan työvoiman saannin varmistamiseen.

NATO-jäsenyyden merkitys uudessa geopoliittisessa tilanteessa

Päivän päätteeksi Norjan NATO-edustuston Ellen Svendsen pohti NATO:n roolia uudessa tilanteessa. Miten NATO tunnistaa uhkia ja mitä Suomen ja Ruotsin jäsenyys merkitsevät käytännössä? Keskustelussa sivuttiin muun muassa maiden NATO-jäsenyyden myötä tarvittavia panostuksia infrastruktuuriin.

Tämän yhteenvedon on laatinut Pohjois-Ruotsiin EU-toimiston Maria Larsson, joka toimii Brysselin toimistossa vanhempana asiantuntijana energia-, ilmasto- ja raaka-ainekysymyksissä. Hän on myös ottanut artikkelissa julkaistut kuvat.