Uutinen 21.11.2022 Paula Mikkola
-Pohjoiskalotin neuvosto on tärkeä toimija Pohjoiskalotin alueen kulttuuriyhteistyölle. Se on myöntänyt meille hanketukea 4–5 kertaa ja suhtautuminen on ollut hyvin ammattimaista. Näin kertoo Tornedalsteaterin johtaja Erling Fredriksson Pajalasta.

Norjan Storsletissa toimivan Kvääniteatterin ja rovaniemiläisen Piste Kollektiivin kanssa he ovat valmistaneet Pohjonen-Davvi-Nord esityksen ja toteuttaneet sen kiertueen Pohjoiskalotin alueella.

-Kyse on ainutlaatuisesta kansainvälisestä yhteistyöstä Pohjoiskalotilla ja meidän suurin tähänastinen panostuksemme, Fredriksson kertoo.

Hyvää yhteistyötä

Pohjoiskalotin neuvosto tukee 10 000 eurolla hanketta, jonka kokonaisbudjetti on 300 000 euroa. Muita rahoittajia ovat Pohjoismainen ministerineuvosto, Pohjoismainen kulttuuripiste, Pohjoismainen kulttuurirahasto, Musikverket, Region Norrbotten sekä Ruotsin ja Norjan kulttuurineuvostot.

-Meillä on hyviä kokemuksia yhteistyöstä näiden rahoittajien kanssa ja Pohjoiskalotin neuvoston lisäksi olemme usein saaneet vahvaa tukea Pohjoismaiden ministerineuvostolta. Emme olisi pystyneet toteuttamaan tätä teatterihanketta ilman näitä rahoittajia, Fredriksson toteaa.

Siltojen rakentaja

Pohjonen-Davvi-Nord esityksen alullepanija on Tornionlaakson teatteri.

-Tämä on ollut pitkäaikainen toiveeni. Tällaisten hankkeiden kautta voimme rakentaa siltoja, vahvistaa pohjoisen kulttuuria ja yhdistää voimia, jotka taiteilijoiden yhteistyön kautta toimivat rauhan ja ystävyyssuhteiden edistämiseksi, Fredriksson sanoo.

Matkailijoita  

Työ hankkeessa alkoi kaksi vuotta sitten, kun kolme teatteria kohtasivat ja alkoivat keskustella ideasta. Lähtökohtana olivat monet alueelle tulleet historian matkailijat, jotka eksoottisilla kuvauksillaan tekivät Pohjolaa ja arktisia alueita tunnetuiksi maailmalla. He kuvailivat muun muassa alueen koskematonta luontoa, maagista valoa, rauhaa ja hiljaisuutta. Mutta onko tällainen kuvaus yhdenmukainen alueen asukkaiden omien kokemusten kanssa? Mikä on asukkaiden oma suhde ympäristöönsä?

Kahdeksaa kieltä

Pohjoiskalotilla kävijöitä kuvataan tästä lähtökohdasta, kuten tiedemies Anders Celsiusta ja ranskalaisen Pierre de Maupertuisin retkikuntaa, joka vuonna 1736 matkusti Tornionlaaksoon tutkimaan onko maapallo litteämpi napaseuduilla.

-Käytämme esityksessä kahdeksaa kieltä, Pohjoiskalotin kielten lisäksi englantia ja ranskaa. Katsojan ei tarvitse ymmärtää kaikkia sanoja, jotta ymmärtäisi esityksen. Eri kielistä rakentuu yhdessä kokonaisuus. Olimme ensin ajatelleet tehdä käännökset, mutta sitten havaitsimme, ettei niitä tarvita, Fredriksson kertoo.

-Taiteilijoista voi tulla pohjoismaisen yhteistyön tiennäyttäjiä tässä muuttuvassa maailman tilanteessa, toteaa Kvääniteatterin johtaja Frank Jörstad esityksen lehdistötiedotteessa.

Kent Lidman