Uutinen 09.05.2019 Paula Mikkola
Pohjoiskalotin neuvosto on toiminut monella sektorilla vuoden 2018 aikana. Sen osoittaa neuvoston Vesisaaren kevätkokouksessa esitelty toimintakertomus.

Yksi neuvoston toiminta-alueista on aluepolitiikka, jonka puitteissa Pohjoiskalotin neuvosto on osallistunut eri teemaryhmiin.

Pohjoismaiden ministerineuvoston kestävän maaseutukehityksen teemaryhmä on yksi näistä. Teemaryhmässä on laadittu mm. maaseudun tulevan kehityksen kuvaus ja arvioitu väestönkehityksen ja työmarkkinoiden tulevia trendejä ja haasteita. Ryhmä on valinnut joitakin kuntia, joiden muuttoliikettä on analysoitu. Lisäksi on tutkittu, mikä vaikuttaa nuorisotyöttömyyteen ja nuorison passiivisuuteen maaseudulla sekä arvioitu kulttuurin ja perinteen merkitystä siinä yhteydessä.

-Nuorten peruskoulutuksen alueelliset erot ovat yksi iso ongelma. Teemaryhmä tutkii sen mahdollisia syitä, kertoi Pohjoiskalotin neuvoston pääsihteeri Paula Mikkola, joka on jäsenenä kestävän maaseutukehityksen teemaryhmässä.

 Kehitysnäkymät 2040

Toinen teema on maaseutukehityksen suunta vuoteen 2040 mennessä.

-Siinä tarkastellaan väestönkehitystä, sen trendejä ja muita tekijöitä. Teemaryhmän raportti julkaistaan vuoden 2019 aikana ja se tulee sisältämään runsaasti tilastotietoa, Mikkola sanoi.

 Pohjoiskalotin neuvosto on myös ollut mukana työryhmässä, joka kartoitti eri raja-alueiden yhteisiä logistiikka- ja infrastruktuurikysymyksiä.

 Kuntayhteistyö

Pohjoiskalotin neuvosto tekee myös omaa rajayhteistyön kartoitusta. Finnmarkin maakuntahallinnon kanssa järjestettiin yhdessä rajakuntien kokous, jossa keskusteltiin yhteisistä rajat ylittävän yhteistyön haasteista ja mahdollisuuksista. Vuodelle 2018 suunniteltu kokous toteutui Kaarasjoella vasta tämän vuoden puolella helmikuussa.

-Kunnat eivät tiedä minkä tahon kanssa yhteistyöstä pitäisi keskustella toisessa maassa. Kaarasjoella tarkasteltiin hoitoalan, koulutuksen, työmarkkinoiden ja muiden sektoreiden yhteistyöstä, jotka olivat kunnille tärkeitä. Kaarasjoen tilaisuuden lisäksi neuvosto järjestää kaksi muuta rajat ylittävän kuntayhteistyön seminaaria vuoden 2019 aikana, Mikkola kertoi.

 Rajaestetyö

Toinen Pohjoiskalotin neuvoston toiminnan painopistealue on alueen rajaestetyö, jota Pohjoiskalotin Rajaneuvonta tekee TornioHaaparannan ja Storfjordin toimipisteissä.

-Toimipisteet ovat vuoden 2018 aikana rekisteröineet yli 4000 yhteydenottoa puhelimitse, sähköpostilla tai henkilökohtaisissa tapaamisissa, Mikkola sanoi.

Edellisvuoteen verrattuna Tornion yhteydenotot ovat lisääntyneet 25 prosenttia ja Storfjordin 5 prosenttia.

-Rajaneuvonta on osaltaan vaikuttanut kolmen rajaesteen ratkaisemiseen ja nostanut neljä uutta rajaestettä päättäjien ratkaistavaksi, Mikkola kertoi.

Rajaneuvonnalle uusi kotisivu

Pohjoiskalotin Rajaneuvonta on avannut uudet kolmikieliset kotisivut (rajaneuvonta.fi, granstjanst.se, grensetjeneste.no).

Kotisivuille on kirjautunut 43000 käyntiä ja Rajaneuvonnan facebook-sivuille on rekisteröitynyt 660 seuraajaa. Rajaneuvonta on yhdessä Öresund Direktin ja Grensetjänsten Sverige-Norgen kanssa teettänyt selvityksen pohjoismaisen verosopimuksen vaikutuksista yksityishenkilöiden ja yritysten toimintaan.

 Rajat ylittävä yritystoiminta

Pohjoiskalotin neuvosto ja Pohjoiskalotin Rajaneuvonta toteuttavat myös Interreg-hanketta, jolla kehitetään elinkeinoelämälle suunnattuja palveluita Rajaneuvonnan yhteyteen. Tavoitteena on löytää toimiva malli yritysten palvelemiseksi. Hanke jatkuu toukokuun loppuun 2019.

 Vuoden 2018 aikana noin 60 rajat ylittävän toiminnan laajentamista suunnittelevaa yritystä on saanut hankkeelta apua. Norjan tulli- ja verosäännöt ovat olleet yksi keskeinen kysymys. Rajaneuvonta on yhdessä Pohjoiskalotin neuvoston kanssa pyrkinyt vaikuttamaan Norjan kansanedustajiin, jotta he ymmärtäisivät paremmin Pohjoiskalotin pk-yritysten ongelmia.

 

Väestönkehityksen haasteet

Pohjoiskalotin neuvoston tästä toimintalinjasta on osarahoitettu Biegganjunazat Interreg-hanketta, joka kehitti saamelaisen poronhoidon osaamista ja vahvisti alan oppilaitosten yhteistyötä.

Arctic Skills hankkeessa ammattiin opiskelevien Pohjoiskalotin ja Luoteis-Venäjän nuorten osaamista kehitetään kilpailujen kautta. Niissä oppilaat kilpailevat keskenään. Tavoitteena on lisätä tätä kautta ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien määrää.

-Oppilaat kilpailevat osaamisessa 14 eri ammattialalla, Mikkola kertoi.

 Integraatio Pohjoiskalotilla esiselvityksessä tutkitaan kolmannen sektorin edellytyksiä auttaa ja osallistua alueelle muuttavien ulkomaalaisten integroitumiseen paikallisille työmarkkinoille.

 Ympäristöyhteistyö

Pohjoiskalotin ympäristöneuvoston johdolla on toteutettu neljä hanketta. On laadittu yhteisiä rajat ylittäviä karttoja arvokkaista luontotyypeistä Tornion- ja Tenojokilaaksoissa, keskusteltu uusista rajat ylittävistä Pohjoiskalotin kelkkareiteistä, kartoitettu Pohjoiskalotin jätehuoltoa ja meressä olevia jätteitä sekä Pohjoiskalotin soiden ja kosteikkojen tilaa ja sitä, miten ilmaston muutokset ovat vaikuttaneet niihin.

Pieniä toimijoita

Pohjoiskalotin neuvoston toiminnan painopistealueena on lisäksi ollut kokemusten vaihto ja alueen identiteetti. Sillä on haluttu lisätä yhteiskuntatalouden ja kulttuurin kehittymistä Pohjoiskalotin rajojen yli.

-Kyse on usein pienistä toimijoista, jotka anovat tukea erilaisiin hankkeisiin, Mikkola kertoi.

 Neuvosto oli mukana Tromssan Pohjoiskalottikonferenssia 2018, jonka teemana oli Rajaton Pohjoiskalotti.

Neuvosto on osarahoittajana Aktene Interreg-hankkeessa, jolla vahvistetaan eteläsaamelaisten Storuman-Helgelandin, Tärnabyn ja Hattfjelldalin saamelaiskeskusten välistä yhteistyötä Ruotsin ja Norjan rajalla.

 Neuvoston kotisivu

Pohjoiskalottiyhteistyötä tehdään näkyväksi Pohjoiskalotin neuvoston kotisivujen avulla (pohjoiskalotinneuvosto.fi). Siellä julkaistaan säännöllisesti uutisia ja päivityksiä noin kerran viikossa.

-Vuoden 2018 aikana on julkaistu 47 uutisartikkelia. Neuvostolla on myös facebook-tili, jolla on noin 200 seuraajaa, Mikkola kertoi.

 Osaamisen kehittäminen

-Tarvittaisiin koko Pohjoiskalotin kattava, yhteinen osaamistarpeen kartoitus. Nordlannissa me teemme omia kartoituksia yhdessä mm. elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. Tätä pitäisi tarkastella laajemmassa yhteydessä, totesi Nordlannin maakuntahallinnon Ingelin Noresjö.

Hänen mielestään tarvitaan myös pidemmälle vietyä ympäristöyhteistyötä.

-Bodön kunnalla on oma jätehuoltosuunnitelmansa ja suuri osa jätteistä kuljetetaan rajan yli. Jätekysymyksissä tarvittaisiin enemmän yhteistyötä maakuntien välille, Noresjö sanoi.

 Koulutusta tulevaisuutta varten

Glenn Berggård kertoi, että Norrbottenissa tehdään myös kattavia osaamiskartoituksia.

-Teemme niitä yhteistyössä muun muassa kuntien, Luulajan yliopiston ja elinkeinoelämän kanssa. Ne antavat suhteellisen selkeän kuvan tulevaisuuden osaamistarpeesta. Meidän pitää kouluttaa tulevaisuuden työmarkkinoita varten. Yhteensovittamista ja koordinointia tarvitaan, Berggård sanoi.

 Kuljetusyhteistyö

Kuljetusten ja jätteenkäsittelyn alueilla Glenn Berggård toivoo yhteistyö lisääntyvän.

 

-Kuljetukset ovat pohjoisessa tärkeitä. Meidän on ollut vaikeaa saada tietoja esimerkiksi Norjan tieviranomaisilta. Jos rajan yli rakennetaan teitä ja tunneleita, on hyvä jos maat molemmin puolin rajaa osallistuvat yhteistyöhön. Pidän myös tärkeänä rajat ylittävien jätevirtojen selvittämistä, hän sanoi.