2016, Uutinen 03.06.2016 hoyry
Työryhmä esittää, että jäsenmaakunnat miettivät Pohjoiskalotin neuvostolle uutta toimintalinjaa ja organisaatiorakennetta.

Andreas Lind toimii puheenjohtajana työryhmässä, joka Pohjoiskalotin neuvoston syyskokouksessa sai tehtäväkseen selvittää, mikä rooli neuvostolla tulee olla jatkossa rajat ylittävän yhteistyön foorumina. -On tärkeää sovittaa Pohjoiskalotin neuvoston toiminta alueen uusiin organisaatioihin ja muihin rakenteisiin, Lind totesi.

Työryhmän tehtävä

Norrbottenia edustavan Andreas Lindin lisäksi työryhmään kuuluivat Taija Jurmu Lapista ja Greta Johansen Nordlannista. Iiris Mäntyranta on toiminut työryhmän sihteerinä ja Zdenek Dvorak Nordlannista on myös osallistunut työhön.

Työryhmän tehtävänä oli keskustella myös ketä Pohjoiskalotin neuvostossa on jäseninä ja mitä teemoja pohjoiskalottiyhteistyössä painotetaan tulevana 3-5 vuotena. Lisäksi mietitään toiminnan rahoitusta ja neuvoston kokouskäytäntöjä, jotta varmistetaan jäsenten aktiivisempi osallistuminen.

Työryhmä päätti keskittyä kolmeen pääteemaan:

  • Mitä? Pohjoiskalotin neuvoston toimintaympäristö ja rooli, toiminnan ydinarvot ja tarkoitus.
  • Kuka? Organisaatiorakenne; jäsenet ja edustus.
  • Miten? Hankkeiden ja kokousten tuottama hyöty, näkyvyyden lisääminen ja viestintä.

Mies ja nainen henkilökuvassa

Mitä?

-Ensimmäisessä teemassa totesimme, että Pohjoiskalotin neuvoston tarve on ilmeinen. Toiminnan historiallinen arvo on merkittävä. Ensi vuonna neuvosto täyttää 50 vuotta. Sen rooli on kuitenkin muuttunut, kun uusia yhteistyöorganisaatioita ja rakenteita on syntynyt alueelle. Pohjoiskalotin neuvosto on vakaa perusta rajat ylittävälle yhteistyölle, Andreas Lind totesi.

Neuvoston päätavoite on tukea taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta tasapainoista kehitystä Pohjoiskalotilla. Pohjoiskalotin neuvoston toiminnasta pitää syntyä rajat ylittävää lisäarvoa ja pohjoismaista hyötyä. -Totesimme, että neuvostolta puuttuu pitkän tähtäimen strategia, mutta kolmivuotiskausiksi laadittua toimintaohjelmaa voidaan pitää sellaisena, Andreas Lind sanoi.

Työryhmä esittääkin tästä syystä, että alueet miettivät toiminnan yleisiä tavoitteita ja strategisia toimintalinjoja uutta toimintaohjelmaa varten niin, että toimintoja kavennetaan ja kohdistetaan tarkemmin.

Ketä neuvostossa toimii?

-Haluamme säilyttää nykyisen organisaatiorakenteen. Neuvostossa tulee olla alueiden korkeimmat päättävät tahot mukana. Kytkentä maakuntiin tulee olla selvä neuvoston valmisteluryhmälle ja toiminnan kohdistua enemmän strategisiin kysymyksiin ja vähemmän hankehakemusten käsittelyyn, Lind sanoi.

Sihteeristö on tärkeä neuvoston toiminnan hallinnon ja viestinnän jatkuvuuden kannalta. Puheenjohtajamaakunnan mahdollisuudet antaa toiminnalle oma leimansa ovat rajalliset. Työryhmä pohtii, tulisiko sihteeristön olla pysyvästi yhdessä paikassa niin kuin nyt, pitäisikö sihteeristön toiminnat jakaa tai tehdä sihteeristöstä kiertävä.

Miten neuvosto toimii?

-Neuvostolla tulee olla yksi fyysinen kokous vuodessa. Siinä seurataan toiminnan toteutumista, käsitellään tilinpäätös, vahvistetaan toimintasuunnitelma ja budjetti. Kokous järjestään jonkun suuremman tapahtuman yhteydessä. Lisäksi neuvosto pitää yhden videokokouksen, jossa toteutumaa seurataan, Lind esitti.

Pohjoiskalotin rajaneuvonta ja ympäristöneuvosto säilyvät hanketoiminnan olennaisina osina. Nyt maakuntien pitää keskustella jatketaanko monien pienten hankkeiden rahoittamista, mikä sitoo resursseja, vai keskitytäänkö harvempiin mutta suurempiin hankkeisiin. Hanketoiminnan tehostamisesta pitää myös keskustella.

-Ehdotamme myös, että Pohjoiskalotin neuvosto laatii viestintäsuunnitelman ja uudet kotisivut sekä huolehtii jatkuvasta viestinnästä uutiskirjeen ja sosiaalisen median avulla. Kaikkien neuvoston jäsenten on otettava vastuu tiedottamisesta omissa organisaatioissaan ja mietittävä miten se saadaan toimimaan paremmin, Lind sanoi.

Neuvoston Luulajassa käymien keskustelujen pohjalta työryhmä laatii ehdotuksen, joka lähetetään jäsenmaakuntiin vastattavaksi ja kommentteja varten. Saatujen palautteiden perusteella työryhmä valmistelee lopullisen ehdotuksen, jonka pohjalta neuvosto tekee lopullisen päätöksen.