![]() |
![]() |
![]() |
– Toimintasuunnitelma pohjautuu Pohjoismaiden ministerineuvoston aluekehityksen ja -suunnittelun yhteistyöohjelmaan vuosille 2025–2027, jonka yleisvisio on, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä, sanoi Pohjoiskalottineuvoston uusi pääsihteeri Lisa Lundgren.
Lisa Lundgren tarkensi tulevien kolmen vuoden Pohjoiskalottiyhteistyön yleisten tavoitteiden sisältöä
Vihreä Pohjola
Vihreää Pohjolaa koskevalla alueella kyse on seuraavista:
- Järjestää tilaisuuksia ja osallistua foorumeihin, joissa voidaan seurata rajat ylittävän digitaalisen kehityksen edistymistä.
- Edistää kokemusten vaihtoa ja parempaa koordinointia sekä lyhyempiä ja ennustettavampia suunnittelu- ja yhteisymmärrysprosesseja alueella, jotta alueen tärkeitä luonnonvaroja voidaan kehittää, hyödyntää ja jalostaa tehokkaammin.
- Pyrkiä energia-alan yhteistyön luomiseen, sillä Pohjoiskalotti on keskeisessä asemassa maailman teollisuuden, liikenteen ja energiajärjestelmien nopeassa siirtymässä kohti vihreitä ja fossiilittomia tuotantotapoja. Kasvava energian tarve teollisuudessa ja energiajärjestelmissä edellyttää merkittävää kehittämistä ja laajentamista.
- Edistää sitä, että kaikki näkökulmat tulevat näkyviksi vihreässä siirtymässä. Tämä mahdollistaa paremman tietopohjan alueen yhteiskuntasuunnittelun, alkuperäiskansojen oikeuksien sekä teollisuuden ja yhteiskunnan etujen välisen tasapainon näkökulmasta.
- Ympäristöneuvoston kautta suunnitella yhteisiä toimia tiedon jakamiseksi, kokemusten vaihtamiseksi ja osaamisen vahvistamiseksi ilmastonmuutoksen, ympäristönsuojelun, luonnonsuojelun ja jätehuollon kysymyksissä, joilla on merkitystä alueiden suunnittelulle ja rajat ylittävälle yhteistyölle.
Kilpailukykyinen Pohjola
– Kilpailukykyisen Pohjolan osa-alueella Pohjoiskalottineuvoston tulee asettaa etusijalle yritystoiminnan lisääminen, rajat ylittävän elinkeinotoiminnan kehittäminen sekä uusien taloudellisten toimintojen, kaupan ja kasvun edellytysten luominen, sanoi Lisa Lundgren.
Pohjoiskalottineuvoston tulee lisäksi:
- Tukea koulutuksen järjestäjien ja päätöksentekijöiden vuoropuhelua elinkeinoelämän kanssa tulevaisuuden alueellisista osaamistarpeista, jotta varmistetaan, että työnhakijoille tarvittavaa koulutusta on saatavilla omilla asuinalueilla.
- Edistää rajat ylittäviä yhteistyömuotoja liittyen muuttoliikkeeseen ja alueelliseen vetovoimaan.
- Nostaa esiin rajat ylittävien esteiden kysymyksiä kansallisille poliittisille agendoille silloin, kun ne ovat yhteisiä ja ajankohtaisia koko Pohjoiskalotin alueelle, mutta eivät ole Pohjoismaisen rajaesteneuvoston prioriteettilistalla.
- Käynnistää tai mahdollistaa esiselvityksiä, joiden tarkoituksena on parantaa rajat ylittävän liikenteen toimivuutta.
- Edistää yhteisen työmarkkina-alueen kehittämistä lisäämällä rajat ylittävää liikkuvuutta. Kannustaa koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön kaikilla koulutustasoilla alueilla.
- Vaikuttaa siihen, että Pohjoiskalotin yhteisestä työmarkkina-alueesta on saatavilla ajankohtaista ja luotettavaa tietopohjaa.
- Tukea rajat ylittävän infrastruktuurin ja liikenteen yhteistyön lisäämistä. Alueiden on tehtävä yhteistyötä keskittyen saavutettavuuden kysymyksiin Pohjoiskalotilla. Hyvin toimivat tavara- ja henkilöliikenteen ratkaisut edellyttävät yhtenäistä, kestävää liikennejärjestelmää, jossa kehitetään erityisesti tie- ja rataverkkoa, mutta myös merenkulkua ja lentoliikennettä.
Rajaneuvonta – Ruotsi–Suomi–Norja
Pohjoiskalottineuvosto vastaa pääasiallisesti rajaneuvostaan (Gränstjänsten Ruotsi–Suomi–Norja) toiminnasta. Tavoitteena on kehittää rajaneuvostaan osaamis- ja resurssikeskus Ruotsin, Norjan ja Suomen välistä rajat ylittävää liikkuvuutta koskevissa kysymyksissä.
Pohjoiskalottineuvoston tehtävänä on edistää seuraavia asioita:
- Tunnistettuihin rajaesteisiin liittyvien ratkaisujen kehittäminen
- Integraation lisääminen
- Rajakysymyksiin liittyvän tiedon jakaminen
- Kynnyksen madaltaminen hakea työtä toisesta Pohjoismaasta
- Rajaneuvostaan vakaan, luotettavan ja pitkäjänteisen toiminnan varmistaminen
- Rajaneuvostaan kehittäminen osaamis- ja resurssikeskukseksi, joka käsittelee Ruotsin, Norjan ja Suomen välistä liikkuvuutta koskevia asioita
Sosiaalisesti kestävä Pohjola
Sosiaalisesti kestävän Pohjolan osa-alueella Pohjoiskalottineuvoston tavoitteena on erityisesti kannustaa hankkeita, jotka osallistavat lapsia ja nuoria rajat ylittävään yhteistyöhön perustuvissa toiminnoissa.
– Meidän tulee toteuttaa toimenpiteitä, jotka vahvistavat nuorten ääntä päätöksenteossa koko Pohjoiskalotin alueella, sanoi Lisa Lundgren.
Mahdollisia esimerkkejä hankkeista:
- Tuki kansalaisten väliselle yhteistyölle, joka edistää alueellista vetovoimaa ja asukkaiden hyvinvointia sekä takaa tasavertaisen pääsyn kulttuuripalveluihin asuinpaikasta riippumatta.
- Rajat ylittävän yhteistyön edistäminen koulutuksen järjestäjien välillä, jotta voidaan tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen.
- Tuki nuorten rajat ylittäville hankkeille, jotka vaalivat Pohjoiskalotin pitkää rajattoman yhteistyön perinnettä.
- Selvittää, miten alueet kehittävät alueellista kriisinkestävyyttä, mikä nousi esiin erityisesti koronapandemian aikana, sekä edistää rajat ylittävää yhteistyötä esimerkiksi käynnistämällä esiselvityksiä tai hankkeita rajaseuduilla huoltovarmuuden ja alueellisen resilienssin vahvistamiseksi.
- Etsiä yhteistyötä muiden alueellisten toimijoiden kanssa uusien tapojen kehittämiseksi julkisten palveluiden tuottamiseen harvaan asutuilla alueilla (rajat ylittävä yhteistoiminta, digitaaliset e-palvelut, sosiaalinen innovointi, kansalaisyhteiskunnan aloitteet).
- Edistää yhteistä oppimista kokemustenvaihdon kautta. Rakentaa rajat ylittäviä yhteistyömuotoja alueellisen vetovoiman sekä sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta.
- Tukea aloitteita yhteisiin rajat ylittäviin kulttuurihankkeisiin. Luoda foorumeita, joissa eri jäsenalueiden kansalaiset voivat kohdata ja suunnitella yhteisiä projekteja.
Aluepolitiikka
Aluepolitiikan osalta Pohjoiskalottineuvoston tulee työskennellä sen hyväksi, että:
- Luodaan kohtaamispaikkoja alueiden parlamentaarikoille, joissa voidaan käsitellä ajankohtaisia alueellisia kysymyksiä, jotka ovat tärkeitä nostaa esiin kansallisella tasolla kaikissa maissa. Näihin kysymyksiin kuuluvat esimerkiksi infrastruktuuri, koulutuksen harmonisointi yhteisten työmarkkinoiden luomiseksi sekä rajaesteiden poistaminen.
– Pohjoiskalottineuvoston tulee analysoida jäsenalueita koskevat tulevat OECD-raportit ja ehdottaa yhteisiä aluepoliittisia toimenpiteitä, sanoi Lisa Lundgren.
Lisäksi Pohjoiskalottineuvoston tulee:
- Osallistua aktiivisesti Pohjoismaiden ministerineuvoston työskentelyyn teemaryhmien kautta. Pohjoiskalotin toimivia ratkaisuja ja alueellisen rajayhteistyön osaamista tulee tuoda esiin teemaryhmän työssä, ja teemaryhmien tulokset tulee välittää Pohjoiskalotin alueille.
- Edistää rajat ylittäviä yhteistyömuotoja uusien geopoliittisten tilanteiden ratkaisemiseksi, mukaan lukien turvallisuus-, huoltovarmuus- ja valmiusvaatimusten kasvu.
- Tuoda esiin yhteisiä kantoja yhteisillä lausunnoilla, jotka osoitetaan asianomaisille päätöksentekijöille.
Organisaation kehittäminen
Organisaation kehittämisen osalta Pohjoiskalottineuvosto tulee seuraavan kolmen vuoden aikana:
- Selvittää uusia organisaatio- ja rahoitusmuotoja sekä Pohjoiskalottineuvostolle että Rajatiedolle. Tavoitteena on vahvistaa näiden toimijoiden taloudellista kestävyyttä ja kehittää niistä todellisia ajureita Pohjoiskalotin kehitykselle.
- Testata ja kehittää työskentelytapoja jäsenalueiden välillä lisätäkseen sitoutumista, osaamista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta Pohjoiskalottineuvoston sisällä.
Viestintä ja tiedotus
Viestinnän ja tiedotuksen osalta Pohjoiskalottineuvoston työtä ja toimintaa tulee edelleen tehdä näkyväksi ja levittää laajasti. Neuvoston viestintäsuunnitelmaa tulee seurata vuosittain ja päivittää tarpeen mukaan. Yhteistyötä jäsenalueiden omien viestintäkanavien kanssa tulee kehittää.
– Pohjoiskalottineuvosto aikoo yhdessä Rajatiedon kanssa palkata yhteisen viestintäresurssin ja tehdä tiiviimpää yhteistyötä viestinnän, tiedotuksen ja näkyvyyden osalta, sanoi Lisa Lundgren.
Verkkosivusto on tärkeä tiedonvälityskanava, ja sen perussisällön (www.nordkalottrådet.org ja www.pohjoiskalotinneuvosto.fi) tulee olla luotettavaa ja helposti löydettävää. Sosiaalisen median käyttöä on kehitettävä ja priorisoitava.
Pohjoiskalottineuvoston tulee myös lisätä fyysistä läsnäoloaan ja näkyvyyttään osallistumalla puhujana ja toimijana eri tilaisuuksiin, jotka ovat merkityksellisiä neuvoston yhteisille painopisteille.