Uutinen 24.05.2021 Paula Mikkola
-Pohjoiskalottiyhteistyön tarve on nyt entistä suurempi ja meidän pitää luoda valmius tulevaisuuden kriisejä varten, jotka uhkaavat Pohjoiskalotin rajatonta toimintaa, sanoo Timo Rautajoki. Hän on ollut lähes 40 vuotta mukana Pohjoiskalotin neuvostossa ja siirtyy nyt eläkkeelle sekä neuvoston jäsenyydestä että työstään Rovaniemellä Lapin kauppakamarin toimitusjohtajana.

Timo Rautajoki tuli mukaan Pohjoiskalottiyhteistyöhön elokuussa 1983.

-Olin silloin Oulun kauppakamarin palveluksessa ja osallistuin Tromssassa Pohjoiskalottimessuille, jotka Emil Malbergin johtama Pohjoiskalotin kauppa- ja teollisuustoimisto järjesti. Pohjoiskalotin neuvoston edeltäjän Pohjoiskalottikomitean vetäjänä toimi silloin Jouko Jama Rovaniemellä. Heidän myötävaikutuksellaan aloin tehdä Pohjoiskalottiyhteistyötä, Rautajoki muistelee.

Suljetut rajat

Timo Rautajoki työskenteli 1980-luvun pääosin Oulussa ja tuli Lapin kauppakamariin 1980-luvun lopulla.

-Siihen aikaan järjestettiin myös niin kutsuttuja Pohjoiskalotin johtajafoorumeita, joihin pääsin mukaan. Se oli erittäin hyvää yhteistyötä, joka muun muassa edisti kaupankäynnin asioita Pohjoiskalotilla. Ruotsi, Suomi tai Norja eivät silloin kuuluneet Euroopan unioniin ja rajat olivat eri tavalla kiinni kuin nykyisin, kun Suomi ja Ruotsi ovat EU:n jäseniä, Rautajoki toteaa.

Barentsin alueen yhteistyö

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1991 Pohjoiskalotilla käynnistyi Barentsin yhteistyö, jonka ensimmäinen kokous järjestettiin silloisen Norjan hallituksen aloitteesta vuonna 1993 Kirkkoniemessä. Barentsin neuvosto perustettiin tuolloin edistämään vakautta ja kestävää kehitystä Barentsin alueella, joka käsittää Pohjoiskalotin ja Luoteis-Venäjän. Vuonna 1997 Pohjoiskalottikomitean nimi muutettiin Pohjoiskalotin neuvostoksi.

-Osallistuin Barentsin yhteistyöhön kymmenen vuoden ajan, 1993-2003. Aluksi se lähes syrjäytti Pohjoiskalottiyhteistyön ja keskustelua käytiin siitä, ovatko molemmat organisaatiot tarpeellisia. Mielestäni Barentsin yhteistyöhön tuli kuitenkin mukaan liikaa venäläistä byrokratiaa ja Pohjoiskalottiyhteistyön merkityskin vahvistui uudelleen, Rautajoki kertoo.

Rajakauppaa

Ennen Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyyttä rajat ylittävä kaupankäynti ja yritysten toiminnan tukeminen naapurimaissa olivat keskeisiä asioita Pohjoiskalottiyhteistyössä.

-Siihen aikaan suomalaiset kävivät Ruotsissa ostamassa voita ja muita tuotteita, jotka olivat siellä halvempia, ja ruotsalaiset kävivät ostamassa Suomesta tuotteita, jotka olivat täällä edullisempia kuin Ruotsissa. Yritysten rajat ylittävälle toiminnalle oli monia esteitä. Yksi varhain rajat ylittävään toimintaan panostanut yrittäjä oli Allan Lehto Haaparannalta. Häntä voidaan kutsua alan pioneeriksi. Hän alkoi myös hyvin aikaisin tekemään yhteistyötä venäläisten kanssa Murmanskissa, Rautajoki muistelee.

Erilaiset verot

Euroopan unioniin liittymisen jälkeen, vuonna 1995 toimintaedellytykset muuttuivat. Suomi ja Ruotsi tulivat osaksi EU:n sisämarkkinoita ja Norja jäi niiden ulkopuolelle.

-Alussa iso kysymys oli polttoaineiden erilainen verotus, jonka vuoksi öljyn hinta oli Suomessa huomattavasti alempi kuin Ruotsissa. Verotus piti yhdenmukaistaa kuuden kuukauden kuluessa liittymisestä, mutta lopulta siitä tuli kysymys, joka EU:n piti ratkaista Brysselissä, Rautajoki kertoo.

Rajaesteet

Hänen mielestään nyt on tärkeää poistaa Pohjoiskalottiyhteistyön rajaesteet.

-Koronapandemian aikana on tullut monia uusia rajaesteitä. Nyt on tärkeää saada esteet poistettua mahdollisimman pian ja edetä rajattoman Pohjoiskalotin toteuttamiseksi. Pohjoiskalotin neuvoston ja Rajaneuvonnan toiminta ovat erittäin tärkeitä, samoin kuin Tornionlaakson neuvoston. Ne kaikki työskentelevät rajatonta yhteistyötä vaikeuttavien esteiden poistamiseksi rajojen molemmin puolin, Rautajoki toteaa.

Tuleviin kriiseihin varautuminen

Hän pitää myös tärkeänä, että rajayhteistyössä varaudutaan tuleviin kriiseihin, jotta niistä selviydytään paremmin kuin koronapandemian aikana.

-Valitettavasti Suomessa on vielä jäljellä runsaasti Venäjän aikaista byrokratiaa, joka voi vaikeuttaa tätä työtä. On kuitenkin tärkeää tehdä työtä sen eteen, etteivät tulevat kriisit aiheuta uusia rajaesteitä. Pohjoiskalotin tulee olla alue, jossa rajat eivät ole haittana, Timo Rautajoki sanoo.