2019, Uutinen |
05.12.2019 |
Paula Mikkola |
Tilaisuuden järjesti Pohjoiskalotin Rajaneuvonta, jonka tukena olivat Pohjoiskalotin neuvosto, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Ruotsin ulkoministeriö ja Norjan Foreningen Norden.
Norjan Foreningen Norden perustettiin 1919 ja täyttää siis tänä vuonna 100 vuotta. Yhdistys panostaa pohjoismaisten ihmisten välisten suhteiden luomiseen ja yhteistyön lisäämiseen.
-Me haluamme tehdä Pohjolasta maailman parhaan, integroiduimman, dynaamisen ja uutta luovan alueen, Lönne Grönseth kertoi.
Pohjola mukaan opintosuunnitelmiin
Foreningen Norden tekee työtä Pohjoismaiden julkisuuden lisäämiseksi ja yhteispohjoismaisten liikennesuunnitelmien edistämiseksi sekä pyrkii saamaan Pohjolalle suuremman roolin koulujen opintosuunnitelmissa.
-Jopa 90 prosenttia tanskan, ruotsin ja norjan kielen sanoista on toistensa kaltaisia. Skandinaaviset kielet ovat 20 miljoonan ihmisen äidinkielenä. Suomessa ruotsi ja suomi ovat virallisia kieliä ja viisi prosenttia väestöstä (noin 300 000 ihmistä) puhuu suomenruotsia äidinkielenään. Ahvenanmaalla ruotsi on virallinen kieli. Färsaarilla, Grönlannissa, Islannissa ja Suomessa oppilaat saavat opetella skandinaaviskaa kouluissa, Lönne Grönseth kertoi.
Pohjoismaiden neuvosto ja ministerineuvosto
Virallista pohjoismaista yhteistyötä tehdään Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston puitteissa. Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952 ja se koostuu 87 sinne valitusta kansanedustajasta. Neuvosto päättää sellaisista asioista, joita se haluaa kansallisten hallitusten ottavan käsiteltäviksi.
Pohjoismaiden ministerineuvosto toimii Pohjoismaiden pääministereiden johdolla. Joka maassa on myös pohjoismainen yhteistyöministeri. Ministerineuvosto etsii yhteisiä ratkaisuja ja toteuttaa niitä eri kysymyksissä, jolloin tulokset ovat vaikuttavampia.
-Meitä asuu Pohjolassa 27 miljoonaa. Olemme yksi maailman 12 suurimmista talousalueista. Meillä on kulttuurinen ja kieliyhteys sekä sellaiset yhteiset pohjoismaiset arvot kuin luottamus, tasa-arvo ja demokratia, Lönne Grönseth sanoi.
Työtä tehdään yhdessä
Pohjoismainen yhteistyö on tärkeää talouden, hyvinvoinnin ja sosiaalisten oikeuksien kannalta.
-Teemme yhdessä töitä myös asioissa, jotka koskevat yhteiskunnan muutosta ja innovaatioita, puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Pohjolan yhteinen ääni on vahvempi kuin yksittäisen valtion yksinään. Teemme myös pitkälle menevää yhteistyötä tieteen, kulttuurin ja viihteen aloilla, Lönne Grönseth totesi.
Suuri liikkuvuus rajojen yli
Liikkuvuus Pohjoismaiden rajojen yli on vilkasta.
-Ruotsista käy töissä tai muuttaa Norjaan vuosittain 70-100 000 ihmistä ja pendlaajia on joka kunnasta. Pohjoismaiden ministerineuvoston tukema Nordplus ohjelma kehittää koulutusyhteistyötä. Sen kautta voi saada tukea hakeutua erilaisiin pohjoismaisiin koulutuksiin, esimerkiksi kieli-, aikuis-, nuoriso- tai korkeamman asteen opintoihin.
Nordjobb välittää kesätöitä, järjestää asunnon ja vapaa-ajanohjelmaa 18-30 vuotiaille nuorille, Lönne Grönseth kertoi.
Koulutus Nord
Yksi toimija, joka näkyy pohjoismaisissa opintosuunnitelmissa, on Koulutus Nord Ruotsin Ylitorniolla. Se juhlii pian 50-vuotista pohjoismaista yhteistyötä.
-Olemme kouluttaneet käytännöllisesti katsoen kaikki Pohjois-Norjan kylmälaiteasentajat, kertoi Koulutus Nordin johtaja Leif Lahti.
Koulutus Nord on pohjoismainen ammattikoulu, jonka toiminta käynnistyi 1971. Yksi koulutuksen aloitteentekijöistä oli Pohjoiskalottikomitea, nykyinen Pohjoiskalotin neuvosto.
-Me katamme kolmen maan koulutusjärjestelmät ja noudatamme niiden kaikkien opintosuunnitelmia. Tarjoamme opiskelijalle kattavan paketin, johon kuuluvat koulutus, asuminen ja vapaa-ajan toiminta. Opetusta annetaan ruotsin, suomen, norjan ja englannin kielillä ja oppilaita on kaikista Pohjoismaista. Tarjoamme oppilaille myös harjoittelupaikat Pohjoismaista tai muista Euroopan maista, Lahti kertoi.
Eri koulutusjärjestelmät
Monet Koulutus Nordin ammattikoulutuksista ovat sisältyneet tarjontaan koko toiminnan ajan, mutta myös uusia koulutuksia on otettu mukaan.
-Meillä on säännöllisiä tapaamisia toimialajärjestöjen kanssa, jotta pysymme ajan tasalla siitä, mitä ammattiryhmiä tarvitaan, Lahti sanoi.
NorPå hanke, joka käynnistyi 2015, pyrki ylittämään pohjoismaisten koulutusjärjestelmien ja erilaisten ammatillisten vaatimusten rajoja.
-Havaitsimme eroja siinä, miten valtiot sääntelevät ammatteja. Emme kuitenkaan löytäneet mitään muodollista estettä sille, että ammatillinen osaaminen voitaisiin hyväksyä kaikissa Pohjoiskalotin valtioissa, Lahti totesi.
Rajaesteet
Pohjoismaiden välisessä koulutusyhteistyössä on jonkin verran rajaesteitä. Niitä ovat erilaiset toimialavaatimukset, rakennusmääräykset, byrokratia, kilpailuttamisvaatimukset, työympäristöä koskevat säännöt, kieli ja työskentelytapa.
-Monia esteitä ei pitäisi olla olemassakaan, esimerkiksi toimialakohtaisia vaatimuksia tai etteivät toimialat luota toisen maan ammatillisiin vaatimuksiin. Työharjoittelun säännöt ja pituus ovat erilaisia. Kaksi sellaista rajaestettä, joihin tällä hetkellä etsimme ratkaisuja, ovat ammatillisen osaamisen hyväksyminen ja erilaiset rakentamissäännöt, Lahti kertoi.