Pohjolan taloudellisen integraation lisääntyminen

2021, Uutinen 19.12.2021 Paula Mikkola
Miten Pohjolan taloudellista integraatiota voidaan lisätä? Ruotsin Kommerskollegium (Kauppakollegio) tekee tästä selvityksen ja ehdotuksia Pohjola-raportissaan, joka on valmistumassa tämän vuoden lopulla. -Pohjolan kaupankäynti on jo suurelta osin yhtenäistä. Esimerkiksi Ruotsin tavaraviennistä 25 prosenttia menee toisiin Pohjoismaihin. Näin kertoi Kommerskollegiumin pääjohtaja Anders Ahnlid, joka aikaisemmin toimi Ruotsin suurlähettiläänä Suomessa, puheessaan Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan 10-vuotisjuhlassa Helsingissä.

Esityksensä aluksi hän onnitteli Pohjoiskalotin Rajaneuvontaa.

-Kun Rajaneuvonta viettää 10-vuotisjuhliaan, niin minä edustan täällä organisaatiota, joka täyttää 370 vuotta. Kommerskollegium perustettiin jo vuonna 1651, Ahnlid kertoi. Kommerskollegium on Ruotsin ulkomaankaupasta, sisämarkkinoista ja kauppapolitiikasta vastaava viranomainen.

Pohjoismainen tavaravienti

Ahnlid korosti, että Pohjoiskalotin Rajaneuvonnalla on tärkeä rooli Pohjolan taloudellisen integraation edistämisessä.

-Jos Ruotsin tavaraviennistä neljännes suuntautuu toisiin Pohjoismaihin, niin vastaava luku  Tanskassa on 18 prosenttia, Suomessa ja Norjassa 14 prosenttia sekä Islannissa 7 prosenttia. Pohjolan kokonaistavaraviennistä 19 prosenttia tapahtuu Pohjoismaiden välillä, Ahnlid selitti.

Viisi parannettavaa asiaa

Hän nosti esiin viisi asiaa, joissa Pohjolan yhteistyötä voisi parantaa.

-Ensimmäinen asia on tavaroiden keskinäistä tunnistamista koskevien sääntöjen soveltaminen ja täytäntöönpano. Toinen on Pohjolan vaikuttavuuden lisääminen eurooppalaisten standardien yhdenmukaistamiseen. Meidän pitää pystyä vaikuttamaan EU:n yhdenmukaisten standardien laatimisesta käytäviin keskusteluihin ja äänestyksiin sekä kokemusten vaihtoon näissä asioissa, Ahnlid vaati.

Yhteistyö tiedotuspalveluiden kanssa

Kolmas parannettava asia on EU:n palveludirektiiviin sisältyvä ilmoitusvelvollisuus. Kansallisten asiantuntijoiden välisen keskustelun pitää tässä asiassa parantua.

Neljäs asia on Solvitin, pohjoismaisten alueellisten tiedotustoimistojen ja Rajaesteneuvoston välisen yhteistyön kehittäminen. Se vahvistaisi pohjoismaista verkostoa, joka ratkoo rajaongelmia ja kehittää pitkällä tähtäimellä Pohjolan rajat ylittävää liikkuvuutta helpottavia ratkaisuja. Solvit on rajaongelmia käsittelevä verkosto, jossa EU-maat etsivät yhteisiä ratkaisuja konkreettisiin ongelmiin, jotka johtuvat sisämarkkinoita koskevien sääntöjen vääristä tulkinnoista.   

Viides asia on selvitys pohjoismaisesta yhteistyöstä EU-säädösten toteuttamisessa. Se vähentäisi pirstaloitumisen riskiä ja parantaisi tätä kautta pohjoismaista integraatiota.

Molemminpuolinen hyväksyntä

Kuinka pitkälle Kommerskollegium on Pohjola-raportissaan päässyt?

-Yhteisestä tunnistamisesta olemme saaneet Pohjoismaista myönteistä palautetta, mutta tuotekohtaisen yhteistyön syventämiseen suhtaudutaan varauksellisemmin. Maat ovat kiinnostuneita vaihtamaan kokemuksia standardityöstä ja yhteistoiminnasta EU:n standardointijärjestöjen suuntaan, Ahnlid kertoi.

Toimintasuunnitelma

Palveluiden sääntelystä meillä on menossa vertaileva tutkimus siitä, miten eri Pohjoismaat ovat palveludirektiiviä soveltaneet.

Solvitia koskeva, tehokkaampaan ongelmanratkaisuun sekä rajaestetoimijoiden ja Solvitin välisen dialogin tiivistämiseen tähtäävä toimintasuunnitelma on nyt tekeillä.

Lainsäädäntöä koskeva analyysi siitä, miten Pohjoismaat tekevät yhteistyötä EU-säädösten toimeenpanossa, on myös valmisteilla.  

Edellytykset

Mitä edellytyksiä on toteuttaa Kommerskollegiumin tekemiä ehdotuksia?

-Toteutuksen tulee tapahtua sisämarkkinoiden puitteissa. Kunkin Pohjoismaan pitää asettaa asiat kansallisesti etusijalle. Työhön tarvitaan pitkäkestoista kiinnostusta ja sitoutumista, Anders Ahnlid totesi lopuksi.

 

Kent Lidman