2019, Uutinen |
25.02.2019 |
Paula Mikkola |
Hän osallistui keskusteluun, jonka teemana oli yhdenvertaisuus uudessa poliittisessa ympäristössä. Paneelissa olivat lisäksi mukana Göteborgin yliopiston valtiotieteen professori Lena Wängnerud, entinen yhdenvertaisuusministeri Maria Arnholm (Liberaalit) ja kirjailija Anna-Lena Lodenius.
Keskustelun lähtökohtana oli Ruotsin uuden hallituksen keskustapolitiikka ja oikeistopopulististen puolueiden vaalimenestys Ruotsissa ja muissa Euroopan maissa. Aiheena oli se, miten nämä vaikuttavat yhdenvertaisuutta edistäviin uudistuksiin, esimerkiksi erillisverotukseen, vanhempainetuuksien isyyskuukauteen, kotitaloustyön vähennysoikeuteen tai seksin ostokieltoon. Miten silloin käy feminismille?
Kovemmat painotukset
Lena Wängnerud uskoo, että poliitikkojen painotukset kovenevat.
-Siitä syntyy enemmän poliittisia kiistoja, hän sanoi.
Maria Arnholm pitää uudessa hallitusohjelmassa olevaa politiikkaa myönteisenä.
-Se on keskustapolitiikkaa, joka vastustaa sellaista oikeistopolitiikkaa, jota Ruotsidemokraatit haluavat ajaa. Hallituspolitiikan perusnäkökulma on yhdenvertaisuuden kannalta hyvä, Arnholm totesi.
Merkityksetön vaalikysymys
Anna-Lena Lodeniuksen mielestä yhdenvertaisuuskysymykset eivät erityisemmin nousseet vaalikeskusteluissa esiin.
-Nämä kysymykset nousivat vahvemmin esiin vasta vaalikampanjan loppuvaiheessa. Ruotsidemokraattien naisjäsenet protestoivat feminismiä vastaan ja puolue halusi poistaa esimerkiksi vanhempainetuuksista isyyskuukauden ja ottaa uudelleen käyttöön puolisoiden yhteisverotuksen. Toteutuessaan ne olisivat merkinneet suuria takaiskuja yhdenvertaisuudelle. Euroopassa näkyy monia samanlaisia konservatiivisia suuntauksia, hän kertoi.
Ulkoinen painostus tärkeää
Eva Nordmarkin mielestä nyt on hyviä mahdollisuuksia viedä yhdenvertaisuustyötä eteenpäin.
-Poliitikkoja pitää painostaa ulkoa päin ja siksi me, jotka emme kuulu poliittisiin puolueisiin, olemme entistä tärkeämpiä. Meillä on suuri vastuu yhdenvertaisuusasioiden ajamisesta,
Nordmark sanoi.
-En usko, että yhdenvertaisuuspolitiikka muuttuu suurestikaan kansallisella tasolla nykyhallituksen aikana. Kuntatasolla voi syntyä suurempia eroja riippuen siitä, mitkä puolueet ovat vallassa, Wängnerud totesi.
Kokonaiskuvan merkitys
-On tärkeää tarkastella kansalaisten kokemuksia siitä, miten yhdenvertaisuuden pitäisi toimia. Pitää luoda taloudellista yhdenvertaisuutta ja työelämään aidot yhdenvertaisuuden edellytykset, Wängnerud sanoi.
Göteborgin yliopisto on useiden vuosien ajan tehnyt mielipidekyselyitä erilaisista poliittisista teemoista, esimerkiksi vaatimuksesta kuuden tunnin työpäivästä.
-Se on pitkään ollut asia, jotka naiset ovat toivoneet. Nyt asia ei enää kiinnosta lainkaan poliittisia puolueita. Kun tarkastellaan oikeutta saada verovähennys teetetystä kotityöstä, niin jotkut ajattelevat, että siinä naiselle kuuluvia kotitöitä siirretään muille naisille, joille maksetaan tästä työstä, Wängnerud kertoi.
-Kotityövähennys antaa töitä monille, etenkin maahan muuttaneille naisille, Arnholm totesi.
Paljon tehtävää
Eva Nordmarkin mielestä työelämän yhdenvertaistamisessa on vielä paljon tekemistä.
-Ruotsi on erittäin hyvä maa elää. Yhdenvertaisuutta pitää kuitenkin vielä kehittää, esimerkiksi parantaa vanhempainetuuksia, tasata palkka- ja eläke-eroja sekä kohentaa naisten uramahdollisuuksia, hän sanoi.