Uutinen 05.04.2019 Paula Mikkola
-Suomen hallitus on luvannut teettää selvityksen Suomen ja Norjan välisistä sosiaali- ja terveysalan rajaesteistä. Utsjoen kunnassa jokin aika sitten vieraillut ministeri sai tietoa, miten rajaesteet vaikeuttavat rajat ylittävää yhteistyötä täällä pohjoisessa. Näin kertoi Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio Kaarasjoen rajakuntaseminaarissa.

Pohjoiskalotin Rajaneuvonta pyydetään mukaan selvitykseen, hän kertoi.

Vuokko Tieva-Niittyvuopio kertoi, että Suomen puolella toivotaan rajat ylittävää yhteistyötä usealla kunnan toimialalla.

-Yhteistyön suurimpana esteenä ovat maiden erilaiset järjestelmät. Rajankävijöilläkin on ongelmia. Haluaisimme kehittää laajempaa yhteistyötä muun muassa pelastuspalveluiden, paloturvallisuuden, opetuksen, terveydenhuollon ja hoiva-aloilla, hän sanoi.

Paljon pieniä kuntia

Suomessa on 311 itsenäistä kuntaa ja 21 maakuntaa ja maassa suunniteltiin maakuntarakenteen muutosta, kuten uutisissamme on aikaisemmin kerrottu. Muutos pysähtyi hallituksen eroamiseen, mutta tulee kuitenkin olemaan tärkeä teema kevään eduskuntavaaleissa. Puolueet ovat muutoksesta erimielisiä.

– Suomessa on paljon pieniä kuntia ja vain muutamia harvoja suuria kuntia, Tieva-Niittyvuopio totesi.

Lisää yhteistyötä tarvitaan

Kunnat vastaavat perus- ja aikuiskoulutuksesta sekä kulttuuritoimesta, esimerkiksi kirjastoista ja kirjastoautosta.

-Lisäksi kuntien vastuulla ovat päivähoito, lastenhuolto, hammashoito ja sosiaalipalvelut. Näillä aloilla yhteistyön tarve on suuri. Yhteistyön avulla voisimme myös saada enemmän esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluita, Tieva-Niittyvuopio sanoi.

Saamelaisten palveluissa puutteita

Utsjoen kunnan asukkaista enemmistö on saamelaisia.

-Saamelaisväestön palveluissa on suuria puutteita. Tarvitsemme huomattavasti enemmän saamelaisvirkoja. Utsjoki on pinta-alaltaan suuri kunta, mutta väestömäärältään pieni, Tieva-Niittyvuopio totesi.

Keskeinen sijainti Pohjoiskalotilla

Hän korosti Utsjoen maantieteellistä asemaa.

-Olemme strategisesti Pohjoiskalotin keskellä. Meillä on paljon saamelaisia perinteitä, monia elinvoimaisia kyliä ja palveluita niin suomeksi kuin saameksi. Kunnalla on suuria kehittämisvisioita ja halu toteuttaa ne yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Norjassa on monia kuntia, joiden kanssa olisimme kiinnostuneet tekemään yhteistyötä, hän kertoi.

Läkästä väestöä

Laajemmalle kuntayhteistyölle on kuitenkin monia rajaesteitä.

-Siksi onkin tärkeää tunnistaa ne esteet, jotka vaikeuttavat yhteistyötä. Yhteisenä haasteenamme on väestön ikääntyminen ja liian alhainen syntyvyys. Monet nuoret muuttavat pois Utsjoelta opiskelujen vuoksi. Usein he perustavat opiskelupaikkakunnalla perheen ja jäävät sinne pysyvästi asumaan, Tieva-Niittyvuopio kertoi.

Matkailu ja porotalous

Utsjoella on 1241 asukasta ja kunnan työttömyysaste on 9,8 prosenttia.

– Työttömyysaste on alhainen moniin muihin kuntiin verrattuna. Moni Utsjoella asuva käy töissä Norjan puolella. Matkailu on tärkeä ja kasvava elinkeino ja erityisesti talvimatkailu on kehittynyt positiivisesti. Toinen tärkeä elinkeino on porotalous. Kunnassa on 200 poronomistajaa, joista monet ovat nuoria. Porotalous on meillä kehittyvä elinkeino. Terveydenhuolto työllistää kunnassa monia, mutta Utsjoella on vain kaksi lääkäriä koko kunnan aluetta varten, Vuokko Tieva-Niittyvuopio totesi.