2021, Uutinen 17.11.2021 Paula Mikkola
-Olemme erittäin huolestuneita niistä supistuksista, joita pohjoismaiseen aluepoliittiseen tukeen suunnitellaan. Näin todetaan Pohjoiskalotin neuvoston julkilausumassa, joka hyväksyttiin yksimielisesti neuvoston syyskokouksessa Helsingissä. -Pohjoismaiden tasolla käydään kiivasta keskustelua rajayhteistyöorganisaatioiden rahoituksesta, sanoo Pohjoiskalotin neuvoston pääsihteeri Paula Mikkola.

Hän kertoi, että Pohjoismaiden neuvoston Kasvun ja kehityksen valiokunnan poliitikot haluavat säilyttää tai jopa lisätä tukea nykyisille 12 rajayhteistyökomitealle. Sen sijaan Pohjoismaiden ministerineuvoston aluepoliittinen virkamieskomitea haluaisi leikata tukea, mutta vähennyksen suuruudesta ei ole tietoa.

-Olemme pyrkineet osoittamaan, että toimintamme ja toimintaohjelmamme tuottavat pohjoismaista hyötyä. Ne sisältävät toimenpiteitä, jotka vastaavat osaltaan Pohjolan yhteiseen visioon sisältyvien kilpailukyvyn, sosiaalisen kestävyyden ja vihreän siirtymän tavoitteisiin, Mikkola toteaa.

Ulkopuolinen selvitys

Pohjoismaiden ministerineuvosto on nyt tilannut arvioinnin ulkopuoliselta toimijalta, joka haastattelee kaikkia rajayhteistyökomiteoita ja tulee tekemään ehdotuksen rahoituksesta.

-Selvityksen on määrä valmistua vuoden vaihteessa ja ehdotus esitellään tammikuussa. Jokainen rajayhteistyökomitea tulee myös esittelemään toimintaansa niissä vastauksissa, jotka lähetetään Pohjoismaiden neuvoston valiokunnalta tulleeseen ”kuulemiskirjeeseen”, Mikkola kertoo. 

Hän toteaa, että on lähes mahdotonta arvioida kaikkia rajayhteistyökomiteoita samojen kriteerien mukaan.

-Jokainen komitea toimii eri tavalla. Meillä on erilaiset tarpeet ja toiminnan painopisteet. Tämä tulee huomioida, kun rahoituksesta tehdään päätöksiä, Mikkola sanoo.

Pidempi tähtäin

Hänen mielestään rahoituksen pidempi tähtäin on tärkeä.

-Nyt meillä on varmuus rahoituksesta vain tälle vuodelle, mikä vaikeuttaa pidemmän tähtäimen suunnittelua. Joudumme olemaan varovaisempia, kun emme tiedä minkä suuruinen tuki jatkossa on. Pohjoiskalotin neuvostolle ulkopuolisten toimijoiden toteuttamat hankkeet ovat tärkeitä ja ne tuottavat osaltaan toiminnalle pohjoismaista lisäarvoa, Mikkola toteaa.

-Tilanne on huolestuttava, vahvistaa Pohjoiskalotin neuvoston kokouksessa puheenjohtajana toiminut maakuntajohtaja Mika Riipi.

Toiminnot uhattuina

Pohjoiskalotin neuvosto haluaa julkilausumallaan korostaa rajat ylittävän yhteistyön arvoa ja merkitystä pohjoisimmille maakunnille. Pohjoismaisen aluepoliittisen tuen supistukset ovat jo aikaisemmin pakottaneet Pohjoiskalotin neuvoston supistamaan toimintaansa. Neuvoston rooli rajat ylittävän yhteistyön mahdollistajana on rapautunut.

-Suunnitelmat uhkaavat konkreettisesti sitä tukea, jota Pohjoiskalotin neuvosto on voinut jakaa esimerkiksi ruohonjuuritason kansalaisten väliselle yhteistyölle Pohjoiskalotin alueella, julkilausumassa todetaan.

Yhteistyötä ja kumppanuuksia

Pohjoiskalotin neuvosto on luonut arvokkaita alueellisia, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kumppanuuksia, kulttuuri- ja kansalaisjärjestöjen yhteyksiä sekä kontakteja alueiden asukkaiden välille. EU:n rakennerahastovaroja on myös voitu hyödyntää yhteistyössä.

Pohjoiskalotin neuvoston myöntämä hanketuki on ollut merkittävää monen Interreg-hankkeen osarahoituksena. Hankkeiden avulla on saavutettu neuvoston toiminalle valittuja tavoitteita. Pohjoiskalotin neuvosto on yhteistyöllä saavuttanut konkreettisia tuloksia, esimerkiksi rajat ylittäviä terveydenhoidon ja koulutuspalveluita, yhteisiä kelkkareittejä, rajajokien yhteisiä hallintosuunnitelmia, kiertäviä taidenäyttelyitä ja paljon muuta, julkilausumassa kerrotaan.

Budjetti supistunut eniten

Pohjoiskalotin neuvoston toiminnan rahoitus tulee suurelta osin Pohjoismaiden ministerineuvoston aluepoliittisesta budjetista, joka on vuosien kuluessa pienentynyt. Pohjoiskalotin neuvoston saama tuki on suhteellisesti supistunut kaikista eniten, kun katsotaan rajayhteistyökomiteoille myönnetyn tuen tilastoja viimeisten 10-15 vuoden ajalta. Vuonna 2003 Pohjoiskalotin neuvosto sai tukea 3 miljoonaa Tanskan kruunua; tuki laski 2,3 miljoonaan Tanskan kruunuun vuonna 2010 ja vuonna 2014 edelleen 1,6 miljoonaan kruunuun. Vuoden 2021 toimintaan Pohjoiskalotin neuvosto sai ministerineuvostolta 1,3 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 174 000 euroa).

Pohjoismainen visio

Julkilausumassa kerrotaan, että yhteispohjoismainen visio 2030 on tehdä Pohjolasta maailman kestävin ja integroitunein alue. Pohjoiskalotin neuvosto tukee täysin tätä tavoitetta. Laajempi alueellinen integraatio on aina ollut suuntaviivana Pohjoiskalotin alueen rajat ylittävässä yhteistyössä.

-Pohjoismaiden ministerineuvoston johdolla toteutettava yhteistyö on kuitenkin muuttunut yhä enemmän ylhäältä ohjatuksi. Kaiken ministerineuvoston rahoittaman toiminnan tulee osaltaan toteuttaa pohjoismaista visiota. Tästä syystä ministerineuvosto edellyttää myös, että rajayhteistyökomiteoiden tulee käyttää 75 prosenttia saamastaan vuosittaisesta tuesta ministerineuvoston tavoitteiden toteuttamiseen, julkilausuma kertoo.

Tiukempia vaatimuksia

Tämä asettaa uusia vaatimuksia myös Pohjoiskalotin neuvoston toiminnalle.

-Ministerineuvoston tiukempi ohjaus johtaa siihen, että joudumme tasapainoilemaan jäsenalueiden odotusten/tarpeiden ja ministerineuvoston vaatimusten välillä. Pohjoiskalotin neuvoston toiminnalle pitäisi olla enemmän tilaa ministerineuvoston suunnitelmissa, Mikkola sanoo.  

Pohjoiskalotilla on monia pieniä toimijoita, jotka eivät joko halua tai pysty resurssiensa puitteissa toteuttamaan laajoja ja hallinnollisesti haastavia EU-hankkeita. Näillä toimijoilla on kuitenkin tarve rakentaa kumppanuuksia rajojen yli ja halu toteuttaa pienimuotoisia yhteistyöhankkeita. Tällaisille toimijoille Pohjoiskalotin neuvoston myöntämä hanketuki on erityisen arvokasta, julkilausumassa todetaan.

Toivoo lisää tukea

Pohjoiskalotin neuvosto toivoo, että pohjoismainen aluepoliittinen tuki kasvaa tai vähintään säilyy nykyisellä tasolla.

-Toivomme myös, että pohjoismainen rahoitus sallii Pohjoiskalotin neuvoston ja muiden rajayhteistyöorganisaatioiden jatkaa alkuperäisen tarkoituksensa toteuttamista, eli kehittää ja toteuttaa sellaista rajat ylittävää yhteistyötä, joka on omille jäsenalueille oleellisinta ja tärkeintä. Pohjoiskalotin neuvoston ja muiden rajayhteistyöorganisaatioiden työn kautta pohjoismainen visio toteutuu konkreettisena ruohonjuuritason toimintana. Pohjoismainen yhteistyö tulee näkyväksi Pohjolan asukkaille eikä se jää vain ylimpien poliitikkojen ja virkamiesten keskustelun tasolle, julkilausuma sanoo.

Kent Lidman