Uutinen |
25.04.2025 |
Kent Lidman |
– Se on mielenkiintoista ja tärkeä askel Pohjoiskalotin rautatieyhteyksien kehittämisessä. Jos Pohjoiskalotille saadaan yhteinen raideleveys, se tuo mukanaan uusia suuria kuljetusmahdollisuuksia, hän sanoo.
Ruotsin osuus
Glenn Berggård toivoo, että myös Ruotsin hallitus osallistuu Pohjoiskalotin rautatieyhteyksien kehittämiseen.
– Tämä ensimmäinen askel koskee raideleveyttä Suomessa. Jos meillä on yhteinen raideleveys Pohjoiskalotilla, se tarjoaa suuria mahdollisuuksia kehittää rautatieyhteyksiä, ja silloin toivon, että myös Ruotsin hallitus osallistuu, hän sanoo.
– Rail Nordican eli Pohjolan radan suunnittelun aloittaminen on historiallinen päätös. Kyse ei ole pelkästään sotilaallisen liikkuvuuden kehittämisestä, joka parantaa Suomen huoltovarmuutta ja on keskeinen osa kokonaismaanpuolustusta, vaan myös merkittävästä kasvua ja työllisyyttä vahvistavasta suurhankkeesta. Väylävirasto käynnistää suunnittelun ripeästi, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.
Rail Nordica -hanke on miljardiluokan pitkän aikavälin hanke, jolla edistetään sotilaallista liikkuvuutta ja huoltovarmuutta. Hanke vahvistaa myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sekä vastaa NATO:n tarpeisiin.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan yhteys Haaparanta-Tornio-rajanylityspaikalta Kemiin. Suunnitteluhanke alkaa vuonna 2025. Rail Nordican rakentamiskustannukset Pohjois-Suomen perukoilta Ouluun saakka ovat alustavan arvion mukaan kokonaisuudessaan yli 1,5 miljardia euroa.
Suomen raideleveys on 90 millimetriä muuta Eurooppaa leveämpi. Eurooppalaisen raideleveyden ulottaminen Ruotsista Suomeen varmistaisi tehokkaat raidekuljetukset Pohjoismaiden välillä ja kytkisi Suomen yhä tiiviimmin länteen.
Väylävirasto on liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta käynnistänyt vuonna 2024 selvitystyön eurooppalaiseen raideleveyteen siirtymisestä Pohjois-Suomessa. Selvityksen päätulokset esitellään kesäkuussa 2025.
Euroopan laajuista TEN-T-liikenneverkkoa koskevassa asetuksessa on vaatimuksia siitä, että jäsenmaat selvittävät, suunnittelevat ja edistävät eurooppalaista raideleveyttä. Tämä koskee erityisesti niitä EU-maita, joissa nykyinen raideleveys poikkeaa eurooppalaisesta. Komissio painottaa myös sotilaallisen liikkuvuuden merkitystä, ja Suomi pyrkii hyödyntämään tähän liittyvää EU-rahoitusta sekä nyt että tulevaisuudessa.