Uutinen 27.09.2019 Paula Mikkola
-Minulle on tärkeää tavata muita henkilöitä, jotka työskentelevät raja-alueilla. Olen saanut paljon uusia kontakteja ja uutta tietoa eri hankkeiden kautta siitä, miten muut rajayhteistyö-organisaatiot toimivat. Siitä on meille paljon hyötyä omassa toiminnassamme. Näin totesi Pohjoiskalotin neuvoston keväällä valittu puheenjohtaja, Norrbottenin alueneuvos Linda Frohm (M)

Hän osallistui Örnsköldsvikissä pidettyyn raja-alueiden foorumiin yhdessä Pohjoiskalotin neuvoston valmisteluryhmän puheenjohtaja Kenneth Sjaunjan kanssa. Molemmat osallistuivat foorumiin ensimmäistä kertaa.

Raja-alueiden foorumi järjestetään vuosittain jollakin Pohjolan raja-alueella. Siellä kaikkien pohjoismaisten rajayhteistyöorganisaatioiden edustajat tapaavat toisiaan. Tämän vuoden foorumi pidettiin Ruotsin Örnsköldsvikissä ja siellä oli mukana liki sata henkilöä yhdestätoista rajayhteistyöorganisaatiosta, Pohjoiskalotin neuvosto mukaan lukien. Pohjoismaiden ministerineuvosto on tukemassa kaikkien osallistuneiden organisaatioiden toimintaa.

Raja-alueet ja kasvu

Foorumin teemana tänä vuonna oli ”Pohjolan raja-alueet tulevaisuuden kasvualueina”. Ohjelma käsitteli muun muassa digitalisaation merkitystä maaseudulla ja digitaalista yrittäjyyttä. Lisäksi esiteltiin useampia rajat ylittäviä hankkeita, kuten Destination Kvarken, yhdessä luotu Keski-Pohjolan kiertotalouden areena ja E12 Atlantica –hankkeen loppuraportti, josta kerromme lisää myöhemmin toisessa uutisessa.

Paljon uusia kontakteja

Linda Frohmin mielestä foorumi oli monin tavoin antoisa.

-Olen tutustunut uusiin ihmisiin, mistä minulle on paljon hyötyä sekä Pohjoiskalotin neuvoston toiminnassa että työssäni alueneuvoksena. Sain tietoa siitä, mitä muilla Pohjolan rajayhteistyöalueilla tapahtuu, minkälaisia hankkeita siellä toteutetaan ja miten eri ongelmia ratkotaan. Pyörää ei aina tarvitse keksiä itse uudestaan vaan voimme oppia löytämään oikoteitä, hän totesi.

 

Digitalisaation merkitys

Digitalisaatio oli foorumissa tärkeä teema. Suurin osa ensimmäisestä päivästä käsitteli sitä.

-Emme voi ohittaa sitä tosiasiaa, että digitalisaatio on nyt osa infrastruktuuriamme. Kyse ei enää ole yksittäisestä hankkeesta. Digitalisaatiosta pitää ajatella samalla tavoin kuin muista infrastruktuurikysymyksistä, Kenneth Sjaunja sanoi.

-Ihmisillä on taipumus työskennellä nyt samalla tavoin kuin aina ennenkin on tehty. Uuden omaksuminen ei ole helppoa ja se koetaan hankalaksi. Riskinä on yksittäisten digitaalisten saarekkeiden syntyminen toimintaan. Sen sijaan digitaalisuuden pitäisi sisältyä kaikkeen tekemiseen. Vanhustemme hoitoakin pitää ajatella digitaalisesti ja kenties kehittää vanhustenhoitoon oma sovellus. Tai mahdollistaa se, että iäkkäämpi henkilö voi pitää yhteyttä etäällä asuviin lapsiin ja lastenlapsiin Skypen avulla, Frohm sanoi.

Rajatylittävä yhteistyö

Linda Frohm ja Kenneth Sjaunja korostivat molemmat digitaalisuuden merkitystä rajat ylittävässä yhteistyössä.

-Kyse ei ole vain laajakaistan lisärakentamisesta tai robottien käyttöönotosta. Muiden Pohjoiskalotin maiden tukemana voimme lisätä yhteistyötä esimerkiksi Luulajan, Tromssan ja Oulun yliopistojen välillä. Kehityksenkulku edellyttää, että yhdestä asiasta pitää luopua ja jotain uutta tuoda vanhan tilalle, mikä aina aiheuttaa jonkinlaista vastarintaa, Kenneth Sjaunja totesi.