Uutinen 17.06.2020 Paula Mikkola
-Erilaiset kysymykset ja muut tiedustelut ovat lisääntyneet 400 prosenttia viime vuoteen verrattuna 15.3-10.5. välisenä aikana. Ihmiset hakevat apua rajaestekysymyksiin. Näin kertoi Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan Tornion toimipisteen Päivi Koivupalo, kun Pohjoiskalotin neuvosto keskusteli koronavirusepidemian vaikutuksista rajaestetyöhön.

Maailman laajuinen koronavirusepidemia näkyy ja tuntuu erityisen selvästi raja-alueilla.

-Suomen ja Ruotsin välinen rajaliikenne oli 97 prosenttia pienempi huhtikuun viimeisellä viikolla edelliseen vuoteen verrattuna. Rajat ylittäneiden määrä vuonna 2019 oli 348 786, mutta tänä vuonna luku oli vain 9491. Vastaavia lukuja tulee myös Suomen ja Norjan rajalta, jossa lasku oli saman suuruinen. Numeroina Norjan rajanylitykset olivat viime vuonna 59 017 ja tänä vuonna samalla viikolla 1913, Koivupalo kertoi.

Tavarakuljetuksia ja työssäkäyntimatkoja

Rajalla kyse on tavaroiden kuljetuksista ja työmatkoista.

-Rajan yli matkustaneista 85 prosenttia oli suomalaisia ja 15 prosenttia ruotsalaisia. Matkustajat ovat enimmäkseen työssä kävijöitä sekä tavaraliikenteen kuljettajia, Koivupalo selitti.

Entistä useampi tarvitsee apua

Pohjoiskalotin Rajaneuvontaan tulleiden yhteydenottojen määrät ovat siis kasvaneet edellisvuodesta yli 400 prosenttia maaliskuun puolivälin ja toukokuun alun välisenä aikana.

-Olemme rekisteröineet 726 erilaista tapahtumaa, siis avun ja tuen kyselyitä tänä aikana. Viime vuonna vastaavia tapahtumia oli 17 tuohon samaan aikaan, Koivupalo kertoo.

Rajoituksista koituu lisää rajaesteitä

Avuntarve johtuu lähes yksinomaan rajaesteistä, joita on syntynyt, kun eri maat ovat asettaneet rajoituksia koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi.

-Tavaroiden toimittaminen asiakkaille on vaikeaa ja monet alihankkijat eivät voi toimia yli rajojen. Suuria ongelmia aiheuttaa myös 14 päivän karanteeni. Työssäkäynti toisessa maassa on vaikeaa, jos jokaisen rajanylityksen jälkeen pitää olla 14 päivää karanteenissa, Koivupalo toteaa.

Etätyön verotus

Kaikkia rajaesteitä ei ole onnistuttu ratkaisemaan. Suomen ja Ruotsin välisten tavarantoimitusten ja alihankkijoiden lupien lisäksi on epäselvää, miten kotona tehtyä etätyötä tulee verottaa, jos henkilö asuu yhdessä maassa ja työskentelee toisessa.

-Yleinen sääntö on, että ansiotulosta maksetaan verot työskentelymaassa, mutta jos työtä tehdäänkin kotona toisessa maassa, jossa asutaan, niin mihin silloin verot maksetaan. Meiltä puuttuu myös rajat ylittäviä tilastoja, jotka kertoisivat tarkasti kuinka monia ihmisiä kulkee töissä rajan yli, Koivupalo kertoo.

Työvelvoite

Muita ratkaisemattomia ongelmia on se, että rajoitussuositukset ovat työskentelymaassa erilaiset kuin asuinmaassa.

-Jos henkilö velvoitetaan olemaan työpaikalla Ruotsissa, kuka maksaa hänen palkkansa, jos Suomi sulkee rajan kokonaan, Koivupalo pohtii.

Hän mainitsee vielä yhden ongelmaesimerkin; henkilö asuu yhdessä maassa ja omistaa kiinteistön toisessa maassa.

-Miten tällainen henkilö pystyy hoitamaan ja huoltamaan kiinteistöään, jos hän ei pääse käymään siellä ilman pitkää karanteenia? Koivupalo kertoo.

Ratkaistuja rajaesteitä

Joitakin rajaesteitä on kuitenkin pystytty ratkaisemaan. Esimerkiksi työssäkäynti on helpottunut 14. toukokuuta jälkeen.

-Työssäkäyntimatkojen välttämättömyyttä ei enää tarvitse todistaa vaan riittää että henkilöllä on työtehtävä toisessa maassa. Enää ei tarvitse näyttää työnantajan todistusta, jotta saisi ylittää rajan. Siihen riittää vain henkilökortti ja terveyslomakkeen täyttäminen, Koivupalo kertoo.  

Helpompi pitää läheisiin yhteyttä

Toinen 14. toukokuuta voimaan tullut uusi sääntö helpottaa rajan ylittämistä, kun kyse on yhteydenpidosta sukulaisiin ja ystäviin, esimerkiksi häissä tai hautajaisissa.  

-Kansallista palkkatakuuta, sosiaaliturvaa ja pätkätyötä/lomautuksia koskevia ongelmia on  myös ratkaistu, Koivupalo lisää.

Sähköinen henkilötunnus

Norjan ja Suomen välillä suurimpia ongelmia aiheuttaa sähköisen henkilötunnuksen puuttuminen.

-Sitä tarvitaan esimerkiksi, kun maksetaan päivärahoja rajan yli. Jotkut eivät ole saaneet päivärahojaan kahteen kuukauteen, koska rajat on suljettu eikä heillä ole sähköistä henkilötunnusta, kertoo Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan Skibotnin toimipisteen Ellen Rydningen.

Norjassa työssä käyvällä hoitohenkilökunnalla, joka asuu Ruotsissa tai Suomessa, on myös ollut vaikeaa.

-Heidän on ollut vaikea päästä kotiin ilman pitkää karanteenia, mutta 7. toukokuuta lähtien karanteenimääräykset eivät enää ole koskeneet niitä, jotka asuvat Norjassa ja Suomessa, Rydningen selittää.

Eri säännöt

Se, että säännöt ovat niin erilaiset Pohjoiskalotin eri maissa, on iso ongelma..

-Se aiheuttaa rajan yli säännöllisesti liikkuvalle suuria ongelmia. Moni norjalainen, jolla on ollut talven ajan asuntovaunu Suomen puolella, on vasta aivan viime aikoina päässyt hakemaan vaununsa pois, Rydningen kertoo.