Uutinen 23.05.2022 Paula Mikkola
-Pohjoiskalotin neuvosto korostaa erityisesti, että todettujen rajaesteiden poistaminen helpottaisi elinkeinoelämää, työvoiman liikkumista ja yhteisiä investointeja rajojen yli. Uusi Interreg Aurora ohjelma pyrkii osaltaan kaventamaan osaavan työvoiman tarpeen ja tarjonnan välistä kuilua, jotta suuret ja välttämättömät muutokset pystytään toteuttamaan. Näin kertoi Norrbottenin lääninhallituksen elinkeinopäällikkö ja Pohjoiskalotin neuvoston jäsen Susanne Friberg Pohjoiskalottikonferenssin puheessaan.

 

Bodenin Pohjoiskalottikonferenssiin osallistui noin 100 henkilöä. Tapahtuma oli tarkoitus järjestää jo vuonna 2020, mutta se siirtyi kaksi vuotta myöhemmäksi koronan takia.

Kolme ministeriä mukana

Pohjoiskalottikonferensseja on järjestetty 1960-luvun alusta lähtien ja tämä oli järjestyksessä 31. tapaaminen. Aloite ensimmäisestä konferenssista tuli Norrbottenin silloiselta maaherralta, Ragnar Lassinantilta. Sen teemoina olivat Pohjoiskalotin vesivoiman ja malmivarojen hyödyntäminen sekä rajat ylittävä tieteellinen vaihto. Tapahtumaan osallistui muiden muassa ministereitä kaikista kolmesta Pohjoiskalotin valtiosta.

Myös tämän vuoden konferenssissa, 62 vuotta myöhemmin, mukana oli kolme ministeriä, mutta tällä kertaa sähköisten kanavien välityksellä ajan hengen mukaisesti.

Kuriositeettina voi mainita, että samana päivänä Ragnar Lassinantin veljen pojanpoika Joel Lassinantti pelasi Luulajan jääkiekkojoukkueen maalivahtina Färjestadia vastaan Ruotsin mestaruuskisojen finaalissa.

Kestävä Pohjola

Tämän vuoden konferenssin otsikkona oli ”Elämä ja asuminen kestävässä Pohjolassa”. Pohjoiskalotilla ja Pohjois-Ruotsissa menossa olevat historiallisen suuret investoinnit fossiilittomaan teräksen tuotantoon olivat teeman lähtökohtana. Pelkästään Pohjois-Ruotsiin suunniteltujen investointien arvo on lähes 100 miljardia Ruotsin kruunua. Miten näin suuri muutos kytketään alueen väestöön niin, että koko yhteisöstä tulee tulevaisuudessa kestävä?

Pohjoiselle tärkeitä investointeja

Norjan kehitysapu- ja pohjoismaisen yhteistyön ministeri Anne Beathe Tvinnereim kertoi Norjan uuden hallituksen asettavan pohjoiset investoinnit etusijalle. Pohjoisen alue on Norjan hallituksen strategisesti tärkein panostuksen kohde niin sisä- kuin ulkopoliittisestikin. Sen yhteydessä myös Pohjoiskalottiyhteistyötä pitää vahvistaa, Tvinnereim sanoi.

Hän totesi vielä, ettei pohjoismaista yhteistyötä voi pitää itsestään selvyytenä.

-Jokainen uusi Pohjolan sukupolvi joutuu määrittelemään uudelleen oma pohjoismaisen identiteettinsä, Tvinnereim sanoi.

 

Pohjola 2030

Hän otti esiin Pohjoismaiden pääministereiden vahvistaman Agenda 2030 julistuksen, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman yhtenäisin ja kestävin alue vuoteen 2030 mennessä. Se on johtotähtenä pohjoismaiselle yhteistyölle.

-Siinä on kyse pohjoismaisesta solidaarisuudesta, josta on paljon käytännön hyötyä. Pohjoismaisen yhteistyön merkitys on entisestään korostunut, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti turvallisuustilannetta, Tvinnereim totesi.

Ruotsin pohjoismaisen yhteistyön ministeri Anna Hallberg oli samaa mieltä.

-Agenda 2030 panostaa vihreän, taloudellisesti kestävän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan rakentamiseen. Pohjola on yksi maailman vahvimmista innovaatioalueista ja Pohjois-Ruotsiin on tekeillä historiallisen suuria investointeja, Hallberg sanoi.

Hän pitää Pohjoiskalotin alueen yhteistyötä myös erittäin tärkeänä.

-Meidän pitää varmistaa jatkuva dialogi Pohjoiskalotilla ja Pohjolassa, Hallberg vaati.

Koronapandemia

Myös Suomen pohjoismaisen yhteistyön ministeri Tomas Blomqvist käsitteli puheessaan Agenda 2030 tavoitteita.

-Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat vakuuttaneet meidät pohjoismaisen yhteistyön entistä suuremmasta merkityksestä. Visiona on investoida Pohjoiskalotilla vihreisiin ratkaisuihin, kiertotalouteen ja fossiilittomaan teollisuuteen. Pohjoismaisesta yhteistyöstä pitää keskustella monella eri tasolla, Blomqvist sanoi.

Pohjoinen ohjelma

Susanne Friberg palautti mieleen, että Pohjoiskalotin neuvosto ehdotti viimeisessä Rovaniemen kokouksessaan huhtikuun alussa, että Suomen, Ruotsin ja Norjan hallitukset aloittavat yhdessä työn erityisen strategian valmistelun Pohjolan pohjoisimpia alueita varten.

-Strategiaohjelma edistäisi konkreettisesti vihreää siirtymää lisäämällä uusiutuvan energian ja biomateriaalien kehittämistä. Tarkoituksena ei ole pelkästään ilmaston muutokseen sopeutuminen vaan eurooppalaisesta näkökulmasta myös lisätä riippumattomuutta Venäjän energiasta. Strategian avulla voidaan parantaa myös huoltovalmiutta, jos se sisältää yhteisten maantie- ja ratayhteyksien sekä IT-runkoverkostojen kehittämisen Suomen, Ruotsin ja Norjan välille, Friberg sanoi.

Kent Lidman