Uutinen 28.03.2019 Paula Mikkola
-Pohjoiskalotin rajat ylittävälle liikkuvuudelle ja yhteistyölle on vielä monia esteitä. Siksi Pohjoiskalotin Rajaneuvonnalla ja Pohjoiskalotin neuvostolla on tärkeä tehtävä, sanoi Pohjoiskalotin neuvoston puheenjohtaja Remi Strand avatessaan kansainvälistä rajakuntayhteistyötä käsitelleen seminaarin Kaarasjoella.

Tapahtuman järjestivät Pohjoiskalotin neuvosto ja Finnmarkin maakuntahallinto. Se keräsi noin 25 osallistujaa Tanan, Kaarasjoen ja Kautokeinon kunnista Norjasta sekä Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnista Suomesta. Seminaari on osa Pohjoiskalotin neuvoston toimintaa Pohjoismaiden ministerineuvoston kestävän maaseutukehityksen teemaryhmässä. Tarkoituksena on kehittää mukana olevien kuntien välistä yhteistyötä erityisesti terveydenhuollon, koulutuksen ja työmarkkinoiden aloilla.

-Haluamme selvittää muun muassa miten me Pohjoiskalotin neuvostossa voimme parhaiten auttaa rajakuntia kehittämään yhteistyötä. Kyse on monista asioista, jotka koskevat yrityksiä ja yksityishenkilöitä esimerkiksi verokysymyksistä, arvonlisäveroista tai sairausvakuutuksista, Strand kertoi.

Vähemmän rajankävijöitä

Kaarasjoen kunnanjohtajan Svein Atle Sombyn mielestä seminaari on hyvä aloite. Hän kertoi, että kunnan asukkaista enemmistö on saamelaisia ja jotkut käyvät töissä rajan toisella puolella.

-Tällä hetkellä kunnassa on 11 rajankävijää, jotka ovat töissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Rajankävijöiden määrä on vähentynyt merkittävästi, sillä aikaisemmin heitä oli 30, Somby selitti.

Erilaiset asetukset

Sombyn mielestä on monia syitä siihen, että rajankävijänä oleminen ei enää houkuta.

-On vaativaa tehdä töitä kahden maan valtiollisten asetusten piirissä. Se vie aikaa ja vaatii paljon rajankävijältä. Norjassa ja Suomessa on omat sairausvakuutusjärjestelmänsä, jotka vastaavat huonosti toisiaan. Sairauspäivärahat lasketaan eri tavoin. Samoin verotus eroaa niin, että osa veroista maksetaan Norjaan ja osa toiseen maahan, Somby kertoi.

Usean vuoden tutkinta

Toisessa maassa työskentelevän sairausvakuutuksia ja eläkkeitä hoitaa Norjan NAVin ulkomaanyksikkö.

-Voi kulua useita vuosia ennen kuin NAVin ulkomaanyksiköltä saa päätöksen. Tästä koituu ongelmia niin työntekijöille kuin työnantajillekin, Somby kertoi.

Uusia verosääntöjä

Ennen vuotta 1996 rajankävijät maksoivat vain veron Norjaan.

-Sen jälkeen tuli uusia verosääntöjä, joiden mukaan rajankävijä maksaa 10 % veroa Norjaan ja sen lisäksi veroa myös Suomeen. Norjaan maksettu vero käytetään terveydenhuoltoon, sairaspoissaoloihin, lastensuojeluun, eläkkeisiin ja muihin julkisiin palveluihin. Norjassa rajankävijällä tulee olla sama turva kuin muilla asukkailla. Jotkut

suomalaiset rajankävijät kokevat tämän verojärjestelmän jaon hankalaksi. He ovat joko luopuneet Norjan työpaikasta tai muuttaneet pysyvästi Norjan puolelle, Somby selitti.

Kuukausiansio vaihtelee

Norjassa työskentelevä rajankävijä, joka asuu Suomen puolella, ei voi varmasti tietää kuukausipalkkansa suuruutta.

-Viime aikoina euro on ollut kallis Norjan kruunuun verrattuna. Valuuttakurssien vaihtelusta johtuen rajankävijän palkan määrä voi vaihdella kuukausittain, Somby kertoi.

Yhteistyön kehitys

Kaarasjoen ja Utsjoen kunnat ovat yrittäneet kehittää yhteistyötä monilla aloilla.

-Esimerkiksi yhteisessä lääkäripäivystyksessä. Olemme pystyneet ratkaisemaan sen itse ilman monia käytännön ongelmia. Myös paloturvallisuusyhteistyössä olemme edenneet niin, että tarvittaessa apua saadaan rajan toiselta puolelta. Vapaaehtoista yhteistyötä tehdään paljon. Ikäihmiset vierailevat toistensa luona ja tapaavat eri tilaisuuksissa molemmilla puolilla rajaa, Somby sanoi.

Kulttuuriyhteistyö

Kunnilla on myös kulttuuri- ja kouluyhteistyötä.

-Suomen Karigasniemen lapset voivat osallistua kulttuurikoulun tarjontaan täällä Kaarasjoella. He voivat myös käydä uimakoulua Norjan puolella. Kirjastoauto toimii rajan yli, mutta sen toiminnan jatko on epävarma, koska Saamelaiskäräjät ovat ilmoittaneet määrärahojen supistamisesta vuonna 2020. Peruskoulut suunnittelevat myös rajat ylittävää yhteistyötä, Somby kertoi.

Yhteistyötä tehdään lisäksi vesihuollon ja viemäröinnin parissa.

-Menossa on esiselvitys tämän yhteistyön kehittämisestä, Somby kertoi