2020, Uutinen 11.12.2020 Paula Mikkola
-Ruotsin ja Suomen väliset rajanylitykset ovat tähän mennessä vähentyneet 60 prosenttia Tornio-Haaparannalla ja 79 prosenttia muilla Tornionjoen ylityspaikoilla tämän vuoden aikana. Norjan ja Suomen väliset rajanylitykset ovat vähentyneet 90 prosenttia. Tämän kertoi Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan Tornion toimipisteen Päivi Koivupalo, kun hän Pohjoiskalotin neuvoston kokouksessa valaisi, miten rajaneuvonnan toiminta on korona-pandemian aikana muuttunut.

Pohjoiskalotin Rajaneuvonta on ollut erittäin tärkeä kanava välittämään tietoa niistä rajaesteistä, joita koronasta on aiheutunut, ja kun viranomaisten omilta kotisivuilta ei ole löytynyt riittävän kattavia ja ymmärrettäviä tietoja.

-Ihmiset, jotka ovat ottaneet meihin yhteyttä, ovat kertoneet, etteivät he ole löytäneet riittävästi tietoa muualta. Korona-aikana facebook-julkaisujamme on myös jaettu laajasti, kertoi Skibotnin Rajaneuvonnan toimipisteestä Ellen Rydningen.

Menettävät asiakkaita

Rajojen sulkeminen pandemian takia on johtanut moniin negatiivisiin seurauksiin. Yksi niistä koskee erilaisia rajoituksia, joita ei ole koordinoitu maiden välillä. Suomalaiset rajakaupat ovat menettäneet 90-95 prosenttia liikevaihdostaan, kun ruotsalaiset ja norjalaiset ostajat ovat hävinneet.

Lähes 5500 yhteydenottoa

Lokakuun 2020 loppuun mennessä Pohjoiskalotin Rajaneuvontaan on tullut liki 5500 erilaista yhteydenottoa. Se tarkoittaa 137 kontaktia viikossa ja keskimäärin 27 kyselyä päivässä. Yksittäisen asian selvittämiseen voidaan tarvita 2-20 yhteydenottoa eri viranomaisten, organisaatioiden ja asiakkaan välillä.

Näiden lisäksi Rajaneuvonnan kotisivuilla on käyty yli 38 000 kertaa. Rajaneuvonta on julkaissut facebook-sivullaan vuoden aikana yli 200 juttua.

Yhteensovittamisen tarve

Olemme jo aikaisemmin uutisissa kertoneet Pohjoismaiden rajaesteneuvoston ja alueellisten rajaneuvontojen yhteisestä Covid-19 kyselystä, joka tehtiin tämän vuoden touko-kesäkuussa.

-Kyselyyn vastasi 1700 raja-alueilla asuvaa ja toimivaa henkilöä ja yritystä, Koivupalo kertoi.

Kyselyssä nousi esiin kolme erityisen tärkeää kysymystä:

  • Suuri tarve sovittaa yhteen Pohjoismaiden eri koronastrategiat,
  • Suuri epätietoisuus viranomaisten jakaman Covid-19 tiedon ajankohtaisuudesta ja siitä, miten tietoa sovelletaan raja-alueen erityisiin olosuhteisiin,
  • Huoli ja turhautuminen uusista rajaesteistä, joita kriisi on nostanut esiin.

Matkailuyrityksiä sulkee ovensa

Päivi Koivupalo kertoi, miten pandemialla on ollut suuria vaikutuksia Pohjoiskalotin matkailualan toimintaan, esimerkiksi Lapissa.

-Lapin kauppakamari teki vaikutuksista selvityksen, jossa todetaan muun muassa, että 60 prosenttia matkailualan yrityksistä uhkaa lopettaa toimintansa talvisesongin jälkeen. Sen myötä työttömien määrä kasvaisi tämän vuoden joulukuussa 300 henkilöllä ja ensi vuoden maaliskuun jälkeen työttömänä olisi jo 2700 henkilöä. Ensi vuoden kesäkuuhun mennessä tulisi vielä 4200 työtöntä lisää, Koivupalo kertoi.

Kauppakamarin arvion mukaan joulukuussa konkurssiin päätyy 24 yritystä, maaliskuussa 121 yritystä ja kesäkuuhun 2021 mennessä 200 yritystä.

Ongelmia rajan yli työssäkäyville

Koronapandemian vuoksi etätöihin pakotetuille, rajan yli työssä käyville aiheutuu myös ongelmia. Normaalioloissa rajatyöntekijä maksaa verot siihen maahan, jossa hän on töissä.

-Etätyöpakon vuoksi rajatyöntekijän pitääkin maksaa verot asuinmaahan niiltä päiviltä, jolloin hän on tehnyt töitä kotoa etänä. Siitä voi seurata veron korotus tai alennus sekä muutoksia verovähennysoikeuksiin eri maissa. Rajatyöntekijälle voi tulla jälkiveroa tai veronpalautusta. Tästä aiheutuu myös ylimääräistä työtä niin yksityishenkilölle, työnantajalle kuin veroviranomaisillekin, Koivupalo selitti.

Työttömyyskorvaukset

Koronapandemia voi myös vaikuttaa työttömyyskorvauksen saamiseen ruotsalaiselta työttömyyskassalta, jos henkilö on ollut Suomessa lomautettuna.

-Kyseessä on vanha, vuodelta 2014 peräisin oleva rajaeste. Ruotsissa asuva ja ruotsalaiseen työttömyyskassaan kuuluva henkilö, joka käy töissä Suomessa ja on täällä ollut pidemmän aikaa lomautettuna ilman palkkaa, ei täytäkään Ruotsin työmarkkinatuen työssäoloehtoa. Jo nyt monet Suomessa työssäkäyvät ruotsalaiset työntekijät ovat olleet koronan takia lomautettuina yli kuusi kuukautta, Koivupalo kertoi.

Norjassa työttömyys kasvaa

Koronapandemia vaikuttaa voimakkaasti myös Norjan aluetalouteen. Lokakuun lopussa siellä oli 187 000 henkilöä kokonaan tai osittain työttömänä sekä työnhakijana, mikä vastaa 6,6 prosenttia työikäisestä väestöstä.

-Norjan työnvälityksestä vastaavan NAVin tekemä tulevaisuusennuste arvioi kokonaan työttömien määräksi 95 000 vuonna 2021 ja vuoden 2022 ennuste on 86 000 henkilöä, Ellen Rydningen kertoi.