2021, Uutinen |
28.08.2021 |
Paula Mikkola |
-Muistan vielä varsin hyvin ensimmäisen työpäiväni Tornion toimistossa. Se oli marraskuussa 2011, Koivupalo kertoo.
Pohjoiskalotin Rajaneuvonnalla on toimipisteet Tornio-Haaparannalla, jossa pääasiassa palvellaan Ruotsin ja Suomen välisissä asioissa, sekä Skibotnissa, jossa opastetaan etupäässä Suomen ja Norjan välillä toimivia mutta myös Ruotsin ja Norjan välisissä asioissa. Rajaneuvonnan tehtävänä on välittää tietoa ja antaa opastusta yksityishenkilöille, yrityksille ja organisaatioille, jotta voidaan välttää ja vähentää rajaesteitä.
Pohjoiskalotin neuvosto vastaa Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan toiminnasta, jonka Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa suurelta osin. Rajaneuvonta kuuluu myös pohjoismaisten tiedotuspalveluiden verkostoon.
Verkostoja luovia seminaareja
Pohjoiskalotin Rajaneuvonta on vuosittain järjestänyt tilaisuuksia, joissa viranomaiset ja muut pääsevät tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan rajaestekysymyksistä. Mukana ovat muun muassa sairausvakuutuskassat, veroviranomaiset, työ- ja eläkevakuutuskassat sekä työnvälitykset kaikista kolmesta maasta.
-Kyse on tärkeästä verkostojen rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Pandemian vuoksi tilaisuuksien järjestämisessä on ollut jonkin aikaa tauko, mutta juhlaseminaarin myötä pyrimme palaamaan säännöllisiin tapaamisiin, Koivupalo sanoo.
Interreg-hanke
Pohjoiskalotin Rajaneuvonta on myös ollut mukana eri Interreg-hankkeissa. Yksi niistä tähtäsi elinkeinoelämälle suunnatun ohjauksen kehittämiseen. Se päättyi 2019. Hankkeella pyrittiin helpottamaan yritysten rajat ylittävää toimintaa.
-Hankkeessa saimme monia kontakteja ja arvokkaita kokemuksia, joista on sen jälkeen ollut suurta hyötyä, kun olemme pyrkineet tukemaan yritysten toimintaa Pohjoismaiden välillä, Koivupalo kertoo.
Menossa oleva toinen Interreg-hanke on ”Arbeta tillsammans” (tehdään töitä yhdessä), joka pyrkii vähentämään esteitä ja lisäämään rajat ylittävää liikkuvuutta eri sektoreilla. Hanke nostaa esiin muun muassa Ruotsin ja Suomen välillä olevia mentaalisia rajaesteitä (tästä asiasta enemmän jo julkaistuissa ja myös tulevissa artikkeleissa).
Rajaesteiden poistaminen
Pohjoiskalotin Rajaneuvonta pitää säännöllisesti yhteyttä Rajaesteneuvostoon, jonka pohjoismaiset yhteistyöministerit perustivat poistamaan rajaesteitä, ja rajaestetietokantaan, jonne rajaesteet rekisteröidään. Sieltä Rajaesteneuvosto ja/tai joku muu poliittinen toimija voi ottaa niitä ratkaistavakseen.
-Yksi esimerkki rajaesteestä, jonka parissa teimme pitkään töitä ja jonka saimme ratkaistua, on henkilötunnus/rinnakkaisnumero Pohjoismaiden välillä. Jos aikaisemmin suomalainen omisti esimerkiksi Ruotsissa vapaa-ajan asunnon, hän ei voinut hankkia sinne sähkö-, puhelin- tai muuta liittymää ilman ruotsalaista henkilötunnusta. Rajaneuvonta oli ensimmäisten joukossa raportoimassa tästä esteestä, joka nyt on vihdoin saatu ratkaistua niin, että Ruotsista saa rinnakkaisnumeron näitä varten, Koivupalo kertoo.
Muita ratkaistuja rajaesteitä
Muita rajaesteitä, joita Pohjoiskalotin Rajaneuvonta on nostanut esiin ja ollut mukana ratkaisemassa ovat
- liikkuva elintarviketila ensimmäisenä saapumispaikkana Suomessa. Se tarkoitti, ettei liikkuvaa elintarviketilaa, esimerkiksi kylmäautoa, hyväksytty Suomessa ensimmäiseksi elintarviketilaksi.
- aikuisopintotuki; Suomessa asuva rajatyöntekijä, joka oli käynyt töissä Ruotsin puolella, ei saanut aikuisopintotukea.
- työtön ei voinut saada tukea rajan yli työhaastatteluissa käymistä varten.
Pandemian tuomia ongelmia
Kuten monessa muussa asiassa pandemia on aiheuttanut suuria ongelmia myös rajat ylittävälle liikkuvuudelle. Sen vuoksi entistä useammat ovat myös kääntyneet Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan puoleen apua etsiessään.
-Vuoden 2019 ensimmäisten kahdeksan kuukauden aikana käsittelimme 411 asiaa. Vastaavana aikana vuonna 2020 asioiden määrä oli 2215 ja tänä vuonna se on kasvanut 2676 asiaan. Niistä lähes kaikki koskevat pandemian vuoksi suljettuja rajoja ja sitä, miten eri tavoin ne vaikuttavat rajat ylittävään liikkumiseen, Päivi Koivupalo selittää.
Rahoituksen pysyvyys
Tulevaisuuden kannalta Päivi Koivupalo nostaa esiin yhden tärkeän kysymyksen.
-Pitää saada pitkällä tähtäimellä varmistettua Rajaneuvonnan toiminnalle pysyvä rahoitus. Meidän pitää saada varmuus toiminnan jatkuvuudesta, hän sanoo.
Tämä on myös yksi Pohjoiskalotin neuvoston painopisteistä menossa olevan Suomen puheenjohtajuuskauden aikana.
Juhlaseminaari
Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan juhlaseminaari järjestetään siis Helsingissä 10. marraskuuta 2021.
-Olemme valinneet juhlan pitopaikaksi Helsingin, koska Suomi toimii puheenjohtajana Pohjoismaiden ministerineuvostossa, ja marraskuun, koska marraskuussa 2011 Rajaneuvonnan toiminta käynnistyi, Koivupalo kertoo.
Juhlaseminaarin ohjelmassa käsitellään rajaestetyön tulevaisuutta, mentaalisia rajaesteitä ja tiedotuspalveluiden tulevaisuutta. Tähän mennessä osallistumisensa ovat vahvistaneet muiden muassa Suomen Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Tomas Blomqvist, Ruotsin entinen maaseutuministeri ja nykyinen Rajaesteneuvoston jäsen Sven-Erik Bucht, Norrbottenin lääninneuvos ja entinen Pohjoiskalotin neuvoston puheenjohtaja Linda Frohm, maakuntajohtaja Mika Riipi, Rajaesteneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi, Helsingin yliopiston apulaisprofessori Johan Strang, ÖresundsInstitutetin analyytikko Anna Palmehag, Norjan Suomen suurlähettiläs Dag Stangnes ja Ruotsin Suomen suurlähettiläs Nicola Clase. Useita muitakin on kutsuttu ja voi tulla mukaan tilaisuuteen.