Uutinen |
24.09.2024 |
Kent Lidman |
Oulun teatterissa pidettyyn konferenssiin oli kokoontunut satakunta osallistujaa eri puolilta Pohjolaa. Tapahtuman alaotsikkona oli ”Arktisen rajat ulkomailla: Suomi” ja sillä pyrittiin edistämään Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisimpien alueiden yhteistyötä. Tapahtuma tarjosi foorumin tietojen ja kokemusten vaihdolle sekä tarkasteli uusia rajat ylittävän yhteistyön mahdollisuuksia. Oulun kaupunki järjesti konferenssin yhdessä Norjan ja Ruotsin Helsingin suurlähetystöjen kanssa.
Lisää yhteistyötä
Ohjelman ensimmäisen osuuden otsikkona oli pohjoismainen yhteistyö uudessa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Osuuden vetivät Suomen pääministerin strategiaosaston päällikkö Harri Martikainen ja Norjan ulkoministeriön valtiosihteeri Maria Varteressian.
-En ole rajaneuvonnan toiminnan asiantuntija, mutta lupaan ottaa selvää, mitä tietoa tarvitsemme. Me kaikki tarvitsemme lisää yhteistyötä ja keskusteluja. Meistä itsestämme on kiinni, miten ne toteutuvat kussakin maassa, Martikainen totesi.
Maailmanpoliittinen tilanne
Maria Varteressianin mielestä uusi geopoliittinen tilanne Venäjän aloitettua sodan Ukrainan kanssa vaatii enemmän yhteistyötä arktisella alueella.
-Meillä on täällä myös muita haasteita, esimerkiksi ilmastonmuutos, joka etenee Arktiksella neljä kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa. Maailmalla on menossa useita pitkäkestoisia konflikteja. Nämä kaikki ovat yhdessä muuttaneet arktisen alueen tilannetta. Tarvitsemme lisää yhteistyötä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, hän sanoi.
Pohjoinen etusijalla
Maria Varteressian kertoi, miten Norjan hallitus pitää pohjoisen kehitystä tärkeänä.
-Ylin pohjoinen on Norjalle tärkeä intressi sekä kansallisista syistä että lisääntyvän globalisaation ja sotilasyhteistyön vuoksi. Käymme jatkuvaa keskustelua muiden pohjoisen valtioiden kanssa ei vain turvallisuudesta vaan myös kulttuurista, urheilusta ja muista asioista, hän kertoi.
Erinomaista yhteistyötä
Suomellekin pohjoiset alueet ovat tärkeitä.
-Yhteistyö Norjan ja Ruotsin kanssa on erinomaista monella alalla, kuten politiikassa, tieteessä ja tutkimuksessa. Lisäksi myös sotilasyhteistyössä nyt, kun kaikki maat ovat Naton jäseniä, Martikainen sanoi.
Kestävää kehitystä
Hän kertoi Suomenkin panostavan vahvasti kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään muiden pohjoisen valtioiden tavoin.
-Hallitus tukee kaikkia ohjelmia, jotka tähtäävät vuorovaikutteiseen yhteistyöhön esimerkiksi kestävän matkailun ja työssäkäynnin aloilla sekä tutkimuksen ja yliopistojen välillä. Uudessa maailmanpoliittisessa tilanteessa nämäkin yhteistyöt ovat erittäin tärkeitä, Harri Martikainen totesi.
Energiayhteistyö
Sama pätee myös energia-alan yhteistyöhön.
-Kyse on puhtaan vihreän energian tuotannosta. Pohjoismaat tekevät yhteistyötä energian ja turvallisuuden aloilla. Pohjoismaiset ohjelmat ovat hyviä yhteistyön ja vihreän siirtymän välineitä, jotka mahdollistavat pohjoisen kestävän kehityksen, Martikainen sanoi.
Vaikea olla yksin
Maria Varteressian totesi, että pienten valtioiden on vaikeaa toimia yksin.
-Norja ei ole EU:n jäsen. Tarvitsemme ystäviä ja yhteistyötä niin Pohjolassa, Euroopassa kuin muualla maailmalla, hän sanoi.
Kent Lidman