Rajayhteistyöorganisaatiot pohjoismaisen yhtenäisyyden testialustoja

Uutinen 28.10.2022 Paula Mikkola
-Tärkein syy tukea raja-alueita pohjoismaisen alueyhteistyön puitteissa on se, että raja-alueet ovat tavallaan yhtenäisyyden testausalustoja. Pitkälle yhtenäiset raja-alueet ovat Pohjolan integraation osoitus tai ikkuna. Näin sanoi Pohjoiskalotin neuvoston pääsihteeri Paula Mikkola Kilpisjärvellä pidetyssä vuoden 2022 raja-alueiden foorumissa.

 

 

 

Tornionlaakson neuvosto vastasi tällä kertaa foorumin järjestelyistä Kilpisjärvellä. Siihen osallistui seitsemisenkymmentä henkilöä, jotka edustivat muun muassa kymmentä pohjoismaista rajakomiteaa.

Tornionlaakson neuvoston puheenjohtaja Roland Kemppainen oli tyytyväinen foorumin suureen osallistujamäärään.

-Olemme huomanneet, että suurin rajaeste on tiedon puute. Nyt odotamme käytännön toimintaa ja haluamme osoittaa tällä tapaamisella, että pystymme tekemään konkreettisia toimenpiteitä, hän sanoi.

Rajakomiteat

Paula Mikkola kertoi rajakomiteoiden taustoista ja merkityksestä raja-alueille, yhteistyöstä, edunvalvonnasta ja hanketoiminnasta.

Pohjoismaisen yhteistyön lähtökohtana on maiden hallitusten vahvistama visio, jonka mukaan Pohjolasta tulee vuoteen 2030 mennessä maailman kestävin ja yhtenäisin alue.

Alhaalta päin ohjautuvaa

Pohjolassa toimii kolmetoista rajakomiteaa, joista Pohjoiskalotin neuvosto, Tornionlaakson neuvosto ja Perämeren kaari ovat Pohjoiskalotin alueella.

-Rajakomiteoiden toiminta tarkoittaa yksittäisten kuntien ja/tai alueiden yhteistyötä ja lähtökohtaisesti nämä, siis me itse, määrittelevät, mitä tehdään ja miten työ organisoidaan. Olemme olemassa, koska meillä on alueilla jokin tehtävä hoidettavana. Yhteistyön voi kuvata alhaalta ohjautuvaksi toiminnaksi, Mikkola totesi.

EU-rahoilla yhteistoiminta lisääntyi

Rajakomiteoiden asema pohjoismaisessa aluekehitystyössä pohjautuu paikalliseen, rajat ylittävään toimintaan ja rajaesteiden poistamiseen.

-Rajakomiteoilla on ollut merkittävä rooli Pohjoismaiden yhteistyössä 1960-luvulta lähtien. Olen itse toiminut Pohjoiskalotin neuvostossa kaksikymmentä vuotta. Paikallinen sitoutuminen ja toiminnan rahoittaminen ovat tärkeitä kysymyksiä. Suurin muutos monien rajakomiteoiden toiminnalle oli rahoituslähteiden lisääntyminen, jonka EU:n alueellisen yhteistyön ohjelmat toivat mukanaan 1990-luvulla. Ne moninkertaistivat mahdollisuudet toteuttaa erityyppisiä yhteistoimintahankkeita raja-alueilla, Mikkola kertoi.

Toiminnan teemoja

Rajakomiteoiden toiminnasta tehdyn arvioinnin mukaan lähes kaikki tekevät jonkinlaista edunvalvontaa. Kymmenen rajakomiteaa edistää alueiden välistä rajat ylittävää kehittämistä, esimerkiksi maaseutukehitystä, kestävää kehitystä, verkostoitumista ja liittoutumien rakentamista. Yhtä moni painottaa logistiikkaan, kuljetuksiin ja digitalisaation liittyviä kysymyksiä. Yksitoista rajakomiteaa osallistuu elinkeinoelämän yhteistyöhön ja kehittämiseen esimerkiksi innovaatioiden, vihreän siirtymän, sinisen talouden, matkailun tai biotieteiden puitteissa. Neljällä rajakomitealla työ kohdistuu rajaesteisiin ja kolmella työmarkkinoiden kysymyksiin.

-Kuljetuksissa ja infrastruktuurissa alueilla ei ole ongelmia pohjois-eteläsuunnassa vaan kaikkien haasteena ovat poikittaiset yhteydet, Mikkola kertoi.

Paikallinen sitoutuminen

Muita rajakomiteoiden yhteistyöteemoja ovat koulutus, osaavan työvoiman saanti, ympäristö ja energia, kulttuuri, kansanterveys ja sosiaalinen kestävyys.

-Rajakomiteoiden asema pohjoismaisessa kehitystyössä perustuu paikalliseen sitoutumiseen ratkaista rajaan ja rajaesteisiin liittyviä kysymyksiä. Rajakomiteoiden mielestä Pohjoismaiden ministerineuvostoa ei ole erityisesti kiinnostanut se, mitä rajakomiteat tekevät. Pohjoismaisessa yhteistyössä ei ole määritelty selkeitä tavoitteita tai strategioita sille, mitä raja-alueyhteistyöllä tulisi saavuttaa, Mikkola sanoi.

Integraation vahvistaminen 

Pohjolan valtioiden keskinäisen yhdentymisen edistäminen on arviointiraportissa todettu päätavoitteeksi yhteisen vision toteuttamisessa. Se on myös rajakomiteoiden toiminnan ydin. Niiden toiminnan rahoittaa pitkälti Pohjoismaiden ministerineuvosto.

-Pohjoismaiden ministerineuvoston pitäisi selkiyttää rajayhteistyöorganisaatioiden roolia yhteisen vision toteuttamisessa. Raja-alueiden yhteistyössä Pohjolan yhdentyminen kehittyy käytännössä ja voidaan konkreettisesti saavuttaa, Mikkola sanoi.

Hän lopetti esityksensä seuraavaan toteamukseen.

-Odotamme enemmän keskustelua ja jatkuvaa hyvää yhteistyötä Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa myös tulevaisuudessa.

Rajakomiteoiden toimintaa

Mathias Lindström toimii Merenkurkun neuvosto EAYY:n johtajana. Hän pitää Pohjoismaiden neuvoston visiota kunnianhimoisena.

-Tästä syystä on tärkeää nostaa esiin raja-alueilla tapahtuva toiminta. Siellä pohjoismaista yhteistyötä tehdään käytännössä. Sen kautta kansalaisille rakentuu kuva yhteistyöstä. Meidän välisessä yhteistyössä on vielä paljon parannettavaa, hän sanoi.

– Myös digitaalisuudessa on vielä paljon tekemistä, esimerkiksi yhteispohjoismaisten pankkitunnusten luomisessa, totesi Ruotsi-Suomi-Norja Rajaneuvonnasta Willy Örnebakk.

Kent Lidman