2019, Uutinen 30.09.2019 Paula Mikkola
-Rajayhteistyöorganisaatioilla on erittäin tärkeä rooli pohjoismaisessa yhteistyössä, totesi Pohjoismaiden ministerineuvoston elinkeinoelämän, energian ja aluekehityksen vanhempi virkamies Lise Östby raja-alueiden foorumissa Örnsköldsvikissa.

Östby kertoi Pohjolan 2030 Visiosta.

-Visio vahvistaa entisestään pohjoismaista yhteistyötä. Tavoitteena on tehdä Pohjolasta maailman kestävin ja yhtenäisin alue. Rakennamme vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan, hän sanoi.

Kestävä Pohjola

Jotta pystytään luomaan vihreä Pohjola, pitää edistää muutosta vihreämpään toimintaa, hiilidioksidineutraalisuuteen, kestävään kierto- ja biopohjaiseen talouteen.

-Kilpailukykyinen Pohjola –tavoitteessa on kyse vihreän kasvun edistämisestä, joka perustuu osaamiseen, innovointiin, liikkuvuuteen ja digitaaliseen integraatioon, Östby selitti.

 Sosiaalisesti kestävän Pohjolan luominen edellyttää osallistavan, tasa-arvoisen ja yhteenkuuluvan alueen rakentamista, jolla on yhteinen arvopohja, vilkasta kulttuurivaihtoa ja vahva hyvinvointi.

 Uusi yhteistyöohjelma

Pohjoismaiden ministerineuvosto on laatimassa uutta aluepoliittista ohjelmaa rajayhteistyöorganisaatioita varten.

-Aluesektorilla on keskeinen asema. Ohjelma vahvistaa yhteistyötä ja rajayhteistyön roolia, Östby kertoi.

 -Mitä tapahtuu rajayhteistyöorganisaatioiden rahoitukselle? kyseli Merenkurkun neuvoston Lennart Holmlund.

-Lisää rahaa en voi luvata, mutta eivät ne vähenekään. Kehottaisin kuitenkin rajayhteistyöorganisaatioita etsimään rahoitusta myös muilta tahoilta, esimerkiksi rakennerahastoista tai eri hankkeiden avulla, Östby sanoi.

 Rajaesteiden vähentäminen

Östbyn mielestä myös se työ, jota Pohjolassa tehdään rajaesteiden vähentämiseksi, on erittäin tärkeää.

-Rajaneuvontojen työ rajaesteiden vähentämiseksi on merkittävää. Lisäksi Rajaeste-neuvosto auttaa muun muassa rajaneuvontapisteiden raportoimien rajaesteiden poistamisessa. Jokaisessa maassa uusien lakien ja asetusten laatimisesta vastaavien tahojen tulee huolehtia, ettei uusia rajaesteitä synny, Östby sanoi.

-Lainsäädäntö pitäisi yhteensovittaa Pohjoismaiden kesken niin, ettei uusia rajaesteitä synny, Lennart Holmlund vahvisti.

 Kritiikkiä maiden hallituksille

Pohjoismaiden neuvoston vanhempi neuvonantaja Johan Lindblad osallistui myös foorumiin. Hän kritisoi sitä, miten huonosti kunkin Pohjoismaan hallitukset noudattavat sitä yhteistyösopimusta, joka solmittiin Helsingissä vuonna 1962.

-Helsingin sopimus ohjaa pohjoismaista yhteistyötä. Jos haluaa hieman pilailla, niin voi sanoa, että Pohjoismaiden hallitukset eivät noudata sitä, mistä ovat itse päättäneet. Se on valitettavaa. Pohjolassa vallitsee nyt ystävyyden ilmapiiri, jossa ei ole konflikteja tai ristiriitoja. Pohjoismaiden neuvostossa asioista ollaan aina joko yksimielisiä tai noudatetaan yksinkertaisen enemmistön päätöksiä. Tärkeistä asioista ryhdytään harvoin taistelemaan, hän totesi.

 Pienvaltion asenne

Johan Lindbladin mielestä Pohjoismailla on pienen valtion asenne eri kansainvälisissä yhteyksissä.

-Se on väärä ajattelumalli. Pohjola on yhdessä vahva vaikuttaja, mutta kun kukin maa toimii yksikseen esimerkiksi EU:ssa, niin mahdollisuudet saada tahtonsa läpi ovat heikommat, Lindblad sanoi.

Yhteiset suunnitelmat

Hän toivoi myös kokonaisajattelua pohjoismaisilta hallituksilta.

-Hallitukset suosivat eri aloille kohdistettuja yksittäisiä panostuksia, joista puuttuu kokonaisnäkemys. Pitäisi miettiä, miten pohjoismainen maantiede hyödynnetään optimaalisesti, jolloin vahvempi yhteistyö on tärkeää. Voidaan esimerkiksi laatia pohjoismainen liikennesuunnitelma kansallisten liikennesuunnitelmien sijaan. Tarvitsemme myös yhteispohjoismaisen rajat ylittävän liikkuvuuden ohjelman, Lindblad totesi.