![]() |
![]() |
![]() |
Puheen otsikkona oli Rajaton liikenne ja infrastruktuuri ja Bergin lisäksi Ruotsin liikenneviraston Pohjoisen alueen strateginen suunnittelija Nils Ahlm alusti asiaa.
Monia investointeja
Vuosina 2020-2023 Suomi rakentaa myös Tornion rajat ylittävän sillan, Kemijärven Kalliosalmen sillan, uuden tien Oulun satamaan ja ruoppaa Kemin Ajoksen satamaa.
Eri raideleveydet
Suomen ainoa ratayhteys Eurooppaan kulkee Tornion ja Haaparannan kautta.
-Siellä ongelmana ovat Suomen ja Ruotsin erilaiset raideleveydet. Sen ratkaiseminen vaatii erilaisia teknisiä ratkaisuja, Berg kertoi.
Sähköistys
Laurilan ja Tornio/Haaparannan välinen rataosuus pitää myös sähköistää.
-Sen lisäksi tarvitaan uusia junalaitureita matkustajaliikennettä varten Suomen ja Haaparannan välille, Berg sanoi.
Teiden kunnostaminen
Tornion ja Kilpisjärven välistä maantietä kunnostetaan. Tien pohjoisosan parantamisen lasketaan maksavan 100 miljoonaa euroa.
-Se on Norjan yhteyksien kannalta tärkeä väylä. Rahtiliikenne on tiellä lisääntynyt 40 prosenttia. Matkailuliikenteen määrät tiellä vaihtelevat suuresti vuoden eri aikoina, Berg totesi.
Ruotsilla paljon suunnitelmia
Ruotsissakin on monia liikenteen ja infrastruktuurin kehittämissuunnitelmia. Monet niistä liittyvät teollisuuden suurinvestointeihin ja vihreään siirtymään sekä Ruotsin tulevaan Nato-jäsenyyteen.
-Monet investoinnit ovat tärkeitä Pohjois-Ruotsiin suunniteltujen suurinvestointien kannalta. Esimerkiksi Luulajan satamaan suunnitellaan suurta investointia, Nils Ahlm kertoi.
Norrbotnia-rata
Suurin investointi on Uumajan ja Luulajan välisen Norrbotnia-radan rakentaminen.
-Tärkeimpiin investointeihin kuuluu sähköistäminen ja uusi signaalijärjestelmä sekä Haaparannan junalaiturin rakentaminen rajat ylittävää rahtiliikennettä varten. Toinen tärkeä investointikohde on Kiirunan ja Narvikin välisen malmiradan kaksoisraide sekä rinnakkaisraide Luulajan ja Bodenin välille. Jälkimmäiseltä puuttuu vielä rahoitus, mutta siihen voidaan käyttää lainarahaa, Ahlm totesi.
Suuria investointeja
Ruotsin kansallinen liikennesuunnitelma vuosille 2022-2033 sisältää Norrbottenin ja Västerbottenin alueelle 2,4 miljardin euron arvosta investointeja.
-Niin Ruotsi kuin Suomikin sijoittuvat korkealle EU:n liikenne- ja infrastruktuuri-investointien joukossa, Ahlm kertoi.
Kent Lidman