2019, Uutinen |
15.02.2019 |
Paula Mikkola |
Hilkka Vihinen luetteli seuraavia muutosta johtavia tekijöitä:
– globalisaatio
– ilmaston muutos, joka voi johtaa lisääntyvään muuttoliikkeeseen
– digitointi ja lisääntyvä robottien käyttö
– uusiutuva energia ja materiaalit, kestävä maaseututalous
– maanviljelyn ja ruoantuotannon muutokset
– poliittinen ja taloudellinen epävarmuus
– Arktisen alueen muuttuvat talous-, sotilas- ja poliittiset suhteet.
Miten hyödyntää muutoksia?
Miten tapahtuvia muutoksia pitäisi käyttää hyväksi?
– Muutoksia pitää käyttää hyödyksi eri tasoilla, sekä kaupungeissa että maaseudulla. Kyse voi olla uusista tuotannon apuvälineistä, kuten 3D tulostimista, uusista myyntialustoista kuten tulevaisuuden kaupoista, työhön liittyvästä mobiilitekniikasta tai kestäviä ratkaisuja tuottavasta uudesta teknologiasta, Vihinen kertoi.
Maaseudun suuret muutokset
Maaseutukehityksessä on tapahtumassa suuria muutoksia.
-On uusia markkinoita ja julkista infrastruktuuria, kestävää ruoantuotantoa, kulttuurin muutosta ja uusia ekosysteemejä, Vihinen totesi.
Mitä olemme tähän mennessä oppineet muutoksista?
– Muutokselle pitää antaa aikaa. Kehitystä ei pidä kiirehtiä. Maaseutuyhteisöillä on monia keinoja selvitä muutoksesta. Ota vaari paikallisesta osaamisesta, hae ulkopuolista apua ja palvelua tai käytä molempia. Yritä suhtautua kehitykseen avoimemmin, Vihinen sanoi.
Ovatko poliitikot ajan tasalla?
On tärkeää, että poliitikot ja viranomaiset ovat ajan tasalla siitä, miten muutoksista ja uudesta teknologiasta voi hyötyä.
– Tarvitaan ajankohtaisia tilastoja paikalliselta ja kansalliselta tasolta. Maaseudun ja kaupunkien välillä pitää olla vahvempi yhteys. Yhteiskunnan eri tasojen välillä pitää olla verkostoja. Maaseudulta saatuja kokemuksia pitää hyödyntää ajoissa, kun poliittisia ja hallinnollisia uudistuksia suunnitellaan, Vihinen sanoi.