Uutinen |
02.02.2024 |
Kent Lidman |
Nordlannin maakuntahallinnon Stig Olsen toimii Pohjoiskalotin neuvoston valmisteluryhmän puheenjohtajana. Hän kuvaili Pohjoiskalotin neuvoston nykytoimintaa ja rahoitusta sekä suhdetta muihin rajaorganisaatioihin.
Erilaisia yhteistyön muotoja
Pohjolassa on tällä hetkellä 12 rajakomiteaa, joita Pohjoismaiden ministerineuvosto tukee taloudellisesti. Pohjoiskalotin neuvoston lisäksi niihin kuuluvat esimerkiksi Tornionlaakson neuvosto, Bothnian Arc, MidtSkandia, Merenkurkun neuvoston EAYY ja NORA. Näiden lisäksi meillä on Barentsin alueneuvosto, Barents-sihteeristö, NSPA (Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden verkosto), Interreg Aurora ja Interreg Pohjoinen periferia ja Arktis ohjelmat.
-Julkista rajat ylittävää yhteistyötä toteutetaan monissa eri muodoissa. Esimerkiksi Pohjois-Atlantin yhteistyö NORA käsittää myös Pohjoiskalotin alueen Norjassa. Kaksi Interreg-ohjelmaa kattavat kokonaan tai osittain tämän alueen, Olsen selitti.
Vähemmän taloudellista tukea
Pohjoismaiden ministerineuvoston aluepoliittinen tuki Pohjoiskalotin neuvostolle on vuodesta 2005 vuoteen 2023 pienentynyt 3,6 miljoonasta Tanskan kruunusta 1,3 miljoonaan. Nyt näyttää siltä, että rahoitus uhkaa supistua edelleen tulevina vuosina. Lisäksi Pohjoiskalotin neuvosto saa ministerineuvston rajaestetyönbudjetista 800 000 Tanskan kruunua tukea Rajaneuvonta Ruotsi-Suomi-Norjan Tornion ja Storfjordin toimipisteitä varten.
Pohjoiskalotin neuvoston rooli
Pohjoiskalotin neuvoston mielestä neuvoston rooliin pohjoismaisessa yhteistyössä sisältyy ainakin seuraavia tärkeitä kysymyksiä:
* Tuleeko Pohjoiskalotin neuvoston jatkaa edelleen nykyisellä roolilla vai kuulua uuteen, Pohjolan pohjoisen yhteistyön rakenteeseen?
* Jos Pohjoiskalotin neuvosto edelleen säilyttää entisen roolinsa, mikä tarkoitus toiminnalla tulisi olla?
* Mikä Pohjoiskalotin neuvoston organisaatiomuoto tulisi olla?
* Millainen on Pohjoiskalotin neuvoston, Barents-yhteistyön ja NSPA-verkoston välinen suhde?
* Miten Pohjoiskalotin neuvoston toiminta rahoitetaan?
* Mikä on Pohjoiskalotin neuvoston ja Rajaneuvonta Ruotsi-Suomi-Norjan välinen suhde?
Poliittisen merkityksen väheneminen
Pohjoiskalotin neuvoston mielestä poliittisen merkityksen heikkenemiseen on kolme syytä: vuonna 1993 käynnistyneestä Barentsin yhteistyöstä tuli tärkeä kansainvälisen politiikan areena Pohjoiskalotilla; Ruotsi ja Suomi liittyivät EU:n jäseniksi 1996; Pohjois- ja Itä-Suomi, Pohjois-Ruotsi ja Pohjois-Norja avasivat omat toimistonsa Brysseliin.
Neljä vaihtoehtoa valittavana
Näiden pohjalta Pohjoiskalotin neuvosto näkee tulevaisuuden toiminnalle neljä eri vaihtoehtoa:
- strateginen, poliittinen organisaatio, joka tekee aktiivista pohjoiskalottiyhteistyötä,
- hallinto-organisaatio, joka jakaa tukea ulkopuolisille toimijoille,
- yhteistyöorganisaatio, joka toteuttaa kansainvälisesti rahoitettuja, Pohjoiskalotille tärkeitä hankkeita,
- hallinnollinen organisaatio, joka pääasiassa vastaa Rajaneuvonta Ruotsi-Suomi-Norjan toiminnasta.
Organisaatiovaihtoehtoja
Näiden pohjalta neuvostolla on seuraavia mahdollisuuksia organisoitua:
– kehitetään nykyistä organisaatiota,
– nykyiset Pohjoiskalotin neuvoston jäsenmaakunnat panostavat enemmän toimintaan,
– jäsenyyteen perustuva organisaatio, jossa kunnat ja maakunnat ovat jäseninä. Pohjoiskalotin neuvoston maantieteellisellä toiminta-alueella on 115 kuntaa ja viisi maakuntaa.
– Pohjoiskalotin neuvoston maantieteellinen laajentaminen niin, että se käsittää kaikki Barentsin alueen pohjoiset maakunnat.
Tarpeellista yhteistyötä
Pohjoiskalotin neuvosto ei vielä tehnyt valintaa eri vaihtoehdoista tässä Narvikin kevätkokouksessa, mutta päätöksiä tullaan tekemään vuoden 2024 aikana.
-Elämme vaikeita aikoja ja pohjoismainen yhteistyö on ehdottoman tarpeellista. Meillä on monia haasteita ja meidän pitää nähdä mahdollisuudet yhteistyön vahvistamiseen Pohjoiskalotilla, totesi Lapin liiton edustaja Tanja Joona.
-Suhtaudumme avoimesti uutta luovaan yhteistyöhön ja rakenteiden muutokseen, joilla yhteistyö entisestään paranee, sanoi Region Norrbottenin John Kostet.
Tehokkaita rakenteita
-Myös Barentsin yhteistyöstä on tekeillä tarkistus. On tärkeää, että olemassa olevia rakenteita hyödynnetään tehokkaasti. Lisäksi meidän pitää nostaa esiin Pohjoiskalotin neuvoston omat erityispiirteet, totesi Norrbottenin lääninhallituksen Håkan Wiklund.
– Jos saamme lisää rahaa, olemme entistä vahvempia. Kustannukset kohoavat koko ajan, sanoi Lapin liiton Päivi Ekdahl.
Poliittista keskustelua
-Meidän pitää miettiä asia läpikotaisin ennen kuin teemme muutoksia. Keskustelua pitää käydä myös poliittisella tasolla. On tärkeää, että viestit tulevat Pohjoiskalotin neuvoston tietoon, sanoi Tromsin maakuntahallinnon Mari Siljebråten.
-Pohjoiskalotin neuvostolla pitää olla oma tehtävänsä, oma organisaatio ja rakenne. Keskustelua pitää käydä Barentsin yhteistyön, NSPA:n ja muiden alueen toimintaryhmien kanssa. Meille Finnmarkissa Pohjoiskalottiyhteistyö on erittäin tärkeää, kertoi Finnmarkin maakunnan Natalia Karlsen.
Päätöksenteko
-Uusia poliitikkoja tulee ja politiikka muuttuu koko ajan. Emme voi jäädä odottelemaan sopivaa politiikkaa. Siksi meidän pitää lopettaa keskusteleminen ja päättää, mikä tie valitaan, sanoi Päivi Ekdahl.
– Juuri niin, tämä on suuri ja tärkeä kysymys, mutta emme voi jatkaa keskustelemista loputtomasti vaan meidän pitää sopia vuoden 2024 aikana, milloin keskustelu riittää ja alamme tehdä päätöksiä, Linda Haukland totesi.
Rajaneuvonta
Rajaneuvonta Ruotsi-Suomi-Norjan ja Pohjoiskalotin neuvoston suhde on myös tärkeä ratkaista. Tällä hetkellä Pohjoiskalotin neuvosto vastaa Rajaneuvonnan toiminnasta.
-On muitakin malleja organisoida toimintaa, esimerkiksi tehdä Rajaneuvonnasta täysin itsenäinen organisaatio ja Pohjoiskalotin neuvostosta oma poliittinen organisaationsa, Haukland sanoi.
-Ruotsin Värmlannin ja Norjan rajalla toimiva Morokulienin Rajaneuvonta on itsenäinen organisaatio, jonka rahoitus tulee osittain muista lähteistä kuin meillä, esimerkiksi sikäläiseltä lääninhallitukselta, kertoi Rajaneuvonta Ruotsi-Suomi-Norjan Tornion toimipisteestä Norrbottenin EURES-neuvoja Birgitta Tamminen.
– Ei pidä sekoittaa kysymyksiä Pohjoiskalotin neuvoston tulevaisuudesta ja Rajaneuvonnan tulevaisuudesta. Ne ovat kaksi eri asiaa, huomautti Pohjoiskalotin neuvoston pääsihteeri Paula Mikkola.
Kent Lidman