2019, Uutinen |
06.02.2019 |
Paula Mikkola |
Uudistuksen myötä hallinto jakautuu kolmelle tasolle; valtion-, alue- ja paikallistasolle.
-Aluehallinnolle tulee päävastuu sairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista. Valtio rahoittaa pääasiallisesti aluetason toiminnan, Urjankangas kertoi.
Keskushallinnon vastuulla ovat kansalaisten turvallisuus, kansalliset ja kansainväliset tehtävät.
Tärkeä muutos
Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi aluetason vastuulle tulevat liikennepalvelut, aluekehitys, maaseutukehitys, maankäytön alueellinen suunnittelu, työllisyys- ja yrityspalvelut.
-Työnvälityksestä ja yrityspalveluista vastaavat erityiset kasvupalvelutoimistot, Urjankangas kertoi.
Paikallistason vastuulla ovat koulutus, ennalta ehkäisevä terveydenhuolto, urheilu, kulttuuri, nuorisotyö, paikallinen yritystoiminnan kehittäminen ja paikallinen kaavoitustoiminta.
Urjankangas pitää uudistusta Suomen kannalta tärkeänä.
-Uudistus on tärkeä ja tarpeellinen. Se tulee säästämään julkisia resursseja, hän totesi.
Maakuntien yhdistäminen
Norjassa uudistus merkitsee maakuntien ja kuntien yhdistämistä. Yksi niistä koskee suoraan Pohjoiskalottia, kun Finnmarkin ja Tromssan maakunnat liitetään yhteen.
-Paikallinen väestö on protestoinut yhdistymistä, etenkin Finnmarkin alueella, kertoi Norjan edustaja Hallgeir Aalbu.
Isoja muutoksia
Norjan hallinnossa on toteutettu suuria muutoksia. Vuonna 1957 Norjassa oli 744 kuntaa, joiden keskimääräinen asukasluku oli 5000 ihmistä. Kun vuoden 2020 uudistus on toteutettu, Norjassa on jäljellä 356 kuntaa, joissa kuntakohtainen keskimääräinen asukasluku on 15000 ihmistä.
Samalla aikataululla vuonna 1957 perustetuista 20 maakunnasta, joissa keskimääräinen väkiluku oli 186 000 asukasta, vuoden 2020 jälkeen jäljelle jää 11 maakuntaa, joissa jokaisessa asuu keskimäärin 485 000 ihmistä.
Tanskaan lisää kasvua
Tanskan hallitus on vuodesta 2015 lähtien ajanut sisään uudistusta, jolla pyritään lisäämään kasvua ja kehitystä koko maassa.
Se kohdistuu seuraaviin asioihin: maatalous, valmistusteollisuus, uudistuminen, valtion työpaikkojen hajasijoittaminen ja maaseudun elinolosuhteiden parantaminen.
-Tanskan elintaso on tällä hetkellä korkein kautta aikojen, kun sitä tarkastellaan OECD:n mittareilla. Tuottavuuskin on korkeimmillaan, kertoi Tanskan edustaja Sigmund Lubanski.
Samaan aikaan muuttoliike kaupunkeihin ja etenkin Kööpenhaminaan kiihtyy.
-Kaupungistuminen etenee nopeasti. Kööpenhaminan asukasluvun arvioidaan kasvavan 200 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä, Lubanski sanoi.
Se aiheuttaa muun muassa liikenteelle suuria haasteita.
-Samaan aikaan pyrimme kehittämään Tanskasta vihreämpää yhteiskuntaa. Toisaalta pyrimme parantamaan myös maaseudun elinehtoja, Lubanski kertoi.
Ruotsissa vaikeaa
Ruotsissakin toteutetaan merkittäviä alueellisia muutoksia.
-Ruotsi on oppinut paljon muista Pohjoismaista, kun on pohdittu uusia, suurempia hallintoalueita. Muutokset ovat kuitenkin olleet odotettua vaikeampia toteuttaa ja alueuudistus on tällä hetkellä ”lepotilassa”, kertoi Ruotsin edustaja Sverker Lindblad.
Yksi syy vaikeuksiin on alueiden erimielisyys tavasta, jolla uudistus aiotaan toteuttaa, ja siitä, mitkä alueet kuhunkin hallintoalueeseen kuuluvat.
Ruotsin alueuudistuskeskustelussa on yksi avainsana.
-Kysymys on kapasiteetista. Minkälaiset resurssit ja kapasiteetti alueilla pitäisi olla? Muita haasteita ovat muuttoliike ja integraatio, Lindblad sanoi.
Kyse on myös demokratiasta ja yhteistyöstä.
-Alueiden toiminnassa on kyse demokratiasta, samalla kun yhteistyö on tärkeää. Mitä mahdollisuuksia alueilla on kehittää yhteiskuntaa ja miten integroinnissa onnistutaan? Ne ovat vaikeita kysymyksiä, joihin pitää ottaa kantaa, Lindblad totesi.