2019, Uutinen |
19.06.2019 |
Paula Mikkola |
Arne Olav Lundberg (Narvik & Lapphaugen Turiststation) oli samaa mieltä.
– On hyödynnettävä sitä, mitä ympärillämme on, jotta voimme kehittää elinkeinoa kestävällä tavalla, sanoi Lundberg.
Matkailun vetovoima
– Teemme työtä enimmäkseen paikallisesti ja keskitymme luomaan vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat vierailijoita, sanoi Emma Ebermark.
– Toimimme sekä lähiseudulla että Narvikista Kiirunaan ulottuvalla laajemmalla alueella, Lundberg kertoi.
– Entistä useammat matkailijat asettavat kestävyyden ja ilmastokysymykset vierailunsa reunaehdoiksi, mihin myös matkailuelinkeinon on mukauduttava. Meidän on hankittava lisätietoa ilmastosta ja ympäristöstä sekä huomioitava nämä myös koulutuksessa, totesi June Berg-Sollund Visit Narvikista.
Trendit
Emma Ebermark korosti, että matkailuelinkeinossa on nähtävissä trendejä, jotka on otettava huomioon.
– Yritysten on itse rakennettava ympäristöystävällisiä ja kestäviä tuotteita, hän vaati.
Kuinka varmistetaan hyödyt tasapuolisesti kaikille?
Keskustelun vetäjänä toiminut Pohjoiskalotin neuvoston pääsihteeri Paula Mikkola pohti, saavatko eniten maksavat yritykset myös eniten irti yhteisistä projekteista. Kuinka pienet ja keskisuuret yritykset voivat hyötyä yhteistyöstä yhtä paljon?
– Pienten ja suurten yritysten välinen suhde voi olla epätasa-arvoinen. On tärkeää löytää siihen tasapaino. Pienten ja suurten yritysten on autettava toisiaan. Yhteistyön ei saa suosia joitakin yrityksiä toisten kustannuksella, vaan sen tulee olla tasapuolista riippumatta niiden koosta. Näin meidän projektissamme työskennellään, Ebermark kertoi.
Yhteistyötä kilpailun sijaan
– Onko rajojen yli työskentelevillä yrityksillä suuremmat haasteet? Miten rakennetaan yhteistyötä kilpailun sijasta? Mikkola kysyi.
– Kilpailua on aina. Yhteistyöstä pitää kuitenkin keskustella ja kehittää sitä yhdessä, Lundberg sanoi.
– Jos asiakaskunta on pieni, kilpailun riski kasvaa, Ebermark totesi.
– Yhteistyö on tärkeää. Se hyödyttää kaikkia osapuolia, jolloin jokainen toimija saa enemmän. Yritysten on keskusteltava toistensa kanssa ja pohdittava esimerkiksi yhteismarkkinointia, Berg-Sollund sanoi.
Rajaneuvonta
– Miten Rajaneuvonta voi auttaa yrityksiä? Mikkola kysyi.
– Itse pidän pohjoismaisia markkinoita erittäin monimutkaisina. Esimerkiksi arvonlisäverotukseen liittyy monia esteitä. Meillä on arkielämässä paljon raja-alueisiin liittyviä esteitä, joihin tarvitsemme apua, Ebermark sanoi.
– Kaikki, mikä helpottaa rajat ylittävää yhteistyötä, on positiivista, Berg-Sollund kiteytti.