2021, Uutinen |
21.08.2021 |
Paula Mikkola |
Perämerenkaari teki viime vuoden lopulla merkittävän organisaatiomuutoksen. Ruotsiin rekisteröity taloudellinen yhdistys lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin uusi suomalainen yhdistys, jonka nimi on Perämerenkaari Bothnian Arc ry. Tämä yhdistys jatkaa nyt toimintaa pääosin aatteelliselta pohjalta.
710 000 asukasta
Yhdistyksen toiminta-alue ulottuu Perämeren rannikkoalueella Suomen Kalajoelta Ruotsin Skellefteåån. Kuntajäseninä ovat Haaparanta, Kalix, Luulaja, Boden, Skellefteå, Kemi-Tornion seutu, Oulu, Raahe ja Kalajoki. Alueella on yhteensä noin 710 000 asukasta.
-Alueella on runsaasti luonnonvaroja ja pitkät perinteet laajamittaisesta raaka-aine-, valmistus- ja käsittelyteollisuudesta. Sillä on myös suuria yhteisiä haasteita, esimerkiksi väestönkehitys, harva asutus sekä riittämätön infrastruktuuri, Smirat toteaa.
Raja-alueiden yhteistyötä
Pohjoiskalotin neuvoston tavoin Perämerenkaari-yhdistys on yksi niistä 12 rajayhteistyöalueista, joita Pohjoismaiden ministerineuvosto tukee. Lisäksi yhdistys on jäsenenä Euroopan raja-alueiden AEBR-yhteistyöjärjestössä (Association of European Border Regions), jonka tarkoituksena on muun muassa rakentaa verkostoja eurooppalaisten raja-alueiden välille.
Hankerahaa
Perämerenkaaren puheenjohtajuus kiertää maiden välillä kaksivuotiskausittain, niin kuin Pohjoiskalotin neuvostossakin. Tällä hetkellä puheenjohtajana toimii Suomi ja Oulu, mutta myöhemmin syksyllä tehtävä siirtyy Luulajalle Ruotsiin.
Oulun kaupungin Piia Rantala-Korhonen on yhdistyksen johtajana ja vetää toimintaa.
-Meillä on 125 000 euron budjetti, jonka rahoitetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella ja jäsenmaksuilla. Meillä ei ole rahaa jaettavaksi ulkopuolisiin tai Interreg-hankkeisiin, kuten Pohjoiskalotin neuvostolla, vaan sen sijaan pyrimme itse hankkimaan hankerahoitusta, Rantala-Korhonen kertoo.
Panostus matkailuun
Perämeren kaari jätti vastikään Suomen työ- ja elinkeinoministeriölle hankehakemuksen, jolla halutaan kehittää mereen ja pohjoisuuteen liittyvää Perämeren alueen matkailua ja kestävää rajat ylittävää liikennettä. Hanke pyrkii myös korjaamaan niitä vahinkoja, joita pandemian aikaiset rajoitukset aiheuttivat alueen matkailulle.
-Matkailu on kärsinyt kovasti pandemian aikana ja meidän pitää auttaa se uudelleen käyntiin. Haluamme myös panostaa siihen, että Oulu valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026, ja kehittää Perämerenkaaren alueen kulttuuriyhteistyötä, Daniel Smirat kertoo.
Neljä painopistettä
Vuoden 2021 toimintasuunnitelmassa Perämerenkaari painottaa seuraavia asioita:
*Kieltenoppimisen kohentaminen
*Kestävä digitalisointi
*Logistiikka
*Edunvalvonta.
-Kieliasiassa haluamme motivoida suomalaisia lapsia opiskelemaan ruotsia ja ruotsalaislapsia opiskelemaan suomen kieltä. Toteutamme peruskoulussa kampanjan, jossa jokainen luokka etsii itselleen ystäväluokan toisesta maasta. On tärkeää oppia kieltä keskustelemalla luontevasti saman ikäisten lasten kanssa. Tavoitteemme on, että vähintään viisi luokkaa osallistuu toimintaan, Smirat sanoo.
-Kyse on tulevaisuudesta, jossa nuoret jäävät asumaan tälle alueelle, ja että he motivoivat toisiaan opettelemaan toistensa kieltä, Rantala-Korhonen lisää.
Digitaalisuuden merkitys
Digitaalisuuden suhteen Perämerenkaaren mielestä koronapandemia on osoittanut, miten tärkeitä digitaaliset palvelut ovat.
-Haluamme toimia alustana, jossa kestäviä, alueiden rajat ylittäviä digitaalisia ratkaisuja kehitetään ja sitä kautta jäsenkuntien välistä yhteistyötä edistetään. Luulajan kunta on allekirjoittanut Oulun kaupungin kanssa aiesopimuksen, jonka otsikkona on Join, Boost, Sustain. Se tarkoittaa, että me yhteisvoimin edistämme EU:n kaupunkien ja yhteisöjen kestävää digitaalista siirtymää. Tavoitteena on osallistua digitaalisten palveluiden kehittämiseen alue- ja kansainvälisellä tasolla, Smirat kertoo.
Rautatien sähköistäminen
Logistiikan alalla Perämerenkaari edistää Oulusta Haaparannan kautta Luulajaan kulkevan rautatien sähköistämistä.
-Rautatiekuljetusten pitää tarjota kestävä vaihtoehto niin tavara- ja henkilökuljetuksille kuin matkailullekin. Tulemme järjestämään muun muassa jäsenille, viranomaisille ja poliitikoille suunnatun seminaarin, jossa tarkastellaan, miten sähköistämistä voidaan käytännössä edistää. Aiomme myös teettää selvityksen merenkulkumatkailun kehittämisestä ja laatia suunnitelman sitä varten, Smirat lisää.
Edunvalvonnan tavoitteena on kehittää yhteistyötä Perämeren alueen yhteisten teemojen edistämiseksi.