Uutinen |
30.06.2022 |
Paula Mikkola |
Tilaisuuden otsikkona oli ”Uusien yhteisöjen synty – miten visioista tehdään todellisuutta”.
Lähtökohtana ovat ne suuret vihreät investoinnit, joita Pohjois-Ruotsissa on esitelty. Pisimmälle toteutuksessa on päässyt Northvoltin akkutehdas, jonka tuo Skellefteåån lähes 3000 työpaikkaa. Vasta käynnistynyt H2 Green Steel yritys aikoo rakentaa Bodeniin fossiilitonta terästä valmistavan tehtaan, johon tulee 1500 työpaikkaa.
Satatuhatta uutta asukasta
SSAB aikoo siirtyä fossiilittoman teräksen tuotantoon kahdeksan vuoden kuluessa. Se työllistää 1100 henkilöä.
-SSAB, LKAB ja Vattenfall suunnittelevat fossiilittoman teräksen valmistusta Jällivaaraan Hybrit-nimen alla, mistä lasketaan syntyvän 200 uutta työpaikkaa. Norrbotten ja Västerbotten tarvitsevat 100 000 uutta asukasta, jotta näistä kaikista selvitään, totesi Jokkmokin tapahtumaan osallistunut Peter Larsson. Ruotsin hallitus on palkannut hänet teollisuushankkeiden erityiskoordinaattoriksi.
Osaavan työvoiman tarve
Tilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, miten pystytään tyydyttämään suuri ammattitaitoisen työvoiman tarve ja houkuttelemaan ihmisiä muuttamaan ja asettumaan asumaan pohjoiseen.
-Ulkomaisten osaajien rekrytointi pohjoiseen on helppoa, mutta on erittäin vaikeaa saada Ruotsin eteläisemmissä osissa asuvia kansalaisia muuttamaan pohjoiseen, totesi Luulajan teknisen yliopiston vararehtori Pär Weihed.
-Me tulemme ratkaisemaan itse ammattitaidon saannin omassa terästehtaassamme, kertoi H2 Green Steel yrityksen digitaalipäällikkö Olof Hernell.
Liikkuvuutta ja koulutuksia
Eva Nordmarkin mielestä tarvitaan uusia toimenpiteitä ja lisää joustavuutta, jotta teollisuuden suurinvestoinnit saadaan toteutettua.
-Liikkuvuutta työmarkkinoilla pitää lisätä. Tärkeää on myös järjestää koulutuksia, jotka tuottavat enemmän sellaista osaamista, josta työmarkkinoilla ja elinkeinoelämässä on puute, hän sanoi.
Pär Weihed oli Nordmarkin kanssa samaa mieltä.
-Koulutuksen alalla meidän pitää mennä eteenpäin ja panostaa elinikäiseen oppimiseen, joka tavoittelee tiukemmin sellaisen osaamisen hankkimista, josta on pulaa. Meillä tämä on jo käynnissä, hän kertoi.
Suuria muutoksia
Uusiin fossiilittomiin terästehtaisiin tarvitaan uudenlaista osaamista.
-Työ tulee olemaan erilaista ja asialla on kiire. Ilmastokriisi on jo menossa ja paljon pitää tapahtua tulevien 5–6 vuoden aikana. Yhteiskunnan pitää myös muuttua samassa tahdissa, Olof Hernell sanoi.
Bodenin kunnanjohtaja Claes Nordmark (sd.) kertoo, että hänen kuntansa on jo päässyt alkuun.
-Meillä on ollut kasvutavoitteita 1990-luvulta lähtien ja tulemme selviytymään myös nykyisestä haasteesta. Tämä on suurin asia, mitä Bodenissa on tapahtunut sata vuotta sitten rakennetun Bodenin linnoituksen jälkeen. Tietenkin tarvitsemme myös valtion apua muutoksesta selviytymiseen, koska muuten Bodenin kunnan veronmaksajat joutuvat maksamaan kulut, Nordmark totesi.
Niukasti aikaa
Dagens Industri -lehden päätoimittaja Peter Fellman korosti nopeaa toimintaa.
-Olen itse kotoisin pohjoisesta, Pohjanmaalta, rajan toiselta puolen. Meillä ei ole aikaa tuhlattavana. Muutoksen pitää tapahtua nopeasti. Fossiiliton teräs on ainutlaatuista maailmassa, mutta ainakin nelisenkymmentä akkutehdasta on rakenteilla eri puolilla maapalloa ja siinä meidän pitää olla ensimmäisellä sijalla. Kukaan ei toivo Stålverk-80 uusintaa, hän sanoi.
(Stålverk-80 oli jättiläismäinen, 10 000 työpaikan terästehdas, jota Luulajaan suunniteltiin 1970-luvun lopulla. Luulajan kunta laajensi asuntojen ja muiden julkisten palveluiden tuotantoaan, kunnes koko hanke kariutui muun muassa alhaisten teräksen hintojen vuoksi.)
Energia ja luvat
Peter Larssonin tehtäviin kuuluu teollisuusinvestointien lupamenettelyjen seuraaminen sekä se, mistä nopeasti voidaan saada se energia, jota esimerkiksi Bodenin terästehdas tarvitsee.
-Tässä tapauksessa pitää antaa kiitosta Svenska kraftille, joka alle vuodessa on onnistunut tekemään paljon. Meillä on myös Liikennevirasto, jonka pitää edistää infrastruktuurin rakentamista. Samoin paikallista infrastruktuuria pitää parantaa. Kasvu ei koske ainoastaan Bodenia, Kiirunaa, Luulajaa tai Jällivaaraan vaan myös niiden läheisyydessä olevia paikkakuntia, joiden pitää myös pystyä nopeasti kasvamaan, Larsson sanoi.
Sysimustaa pimeyttä
Pär Weihedin mielestä tarvittavat lupaprosessit, esimerkiksi ympäristöluvat, eivät tänä päivänä toimi.
-Sillä saralla vallitsee sysimusta pimeys. Jos katsotaan esimerkiksi Beowulfin kaivosta, jonka yritys haluaa käynnistää Jokkmokissa. Siellä ei ole kymmeneen vuoteen saatu edes ympäristökatselmusta käyntiin. Nyt meillä on kuitenkin Ruotsissa ympäristöministeri, joka sanoo rakastavansa kaivoksia ja voi ehkä nopeuttaa prosesseja. Tällä hetkellä ympäristökatselmus valituksineen voi kestää useita vuosia, Weihed kertoi.
-Uskomme, että asiaan tulee muutos, kun hallitus tekee esityksen lupakäytäntöjen muuttamisesta. Näiden asioiden arviointeihin ja kuulemisiin pitää saada paremmat käytännöt, Peter Larsson totesi.
Kent Lidman