2021, Uutinen |
01.04.2021 |
Paula Mikkola |
Sven-Erik Bucht on koko elämänsä ajan työskennellyt rajaestekysymysten ja pohjoismaisen yhteistyön parissa.
-Kun olin nuori, kotimme oli pohjoismaisen yhteistyön kokoontumispaikka, hän kertoo.
Vuoden ruotsalainen
Bucht toimi Haaparannan kunnanneuvoksena 2003-2010. Hänen ansiostaan IKEAn perustaja Ingvar Kamprad päätti rakentaa tavaratalon juuri Haaparannalle. Vuonna 2007 aikakausilehti Fokus nimesi Buchtin ”vuoden ruotsalaiseksi”. Kunnanneuvos-kauden jälkeen Bucht toimi valtiopäiväedustajana vuodesta 2010 lähtien ja Ruotsin maaseutuministerinä vuosina 2014-2019.
Nationalismin kasvu
Pohjoismaiden hallitukset ovat yhdessä sopineet, että Pohjolasta tehdään ”maailman kestävin ja yhtenäisin alue”.
-Pohjoismaiden rajojen sulkeminen pandemian aikana on kaukana siitä tavoitteesta. Sen sijaan on nostanut kansallismielisyyttä, jota emme ole nähneet vuosikymmeniin Pohjolan alueella, Bucht toteaa.
Digitaalisia kokouksia
Sven-Eric Bucht nimitettiin Ruotsin edustajaksi Rajaesteneuvostoon viime vuoden huhtikuussa.
-Se tapahtui keskellä pandemian ensimmäistä aaltoa, joka synnytti uskomattoman monia rajaesteitä. Pandemian vuoksi emme ole vielä pystyneet pitämään ainoatakaan fyysistä kokousta toimikauteni aikana vaan kaikki kokoukset ovat nyt olleet digitaalisia, hän kertoo.
Perustettu vuonna 2014
Rajaesteneuvosto perustettiin vuonna 2014. Sitä edelsi Pohjoismainen Rajaestefoorumi, joka oli asetettu vuonna 2007.
Rajaesteneuvosto on Pohjoismaiden hallitusten asettama toimielin, jonka tehtävänä on edistää vapaata liikkuvuutta ja vähentää yritysten ja yksityishenkilöiden rajaesteitä Pohjoismaiden väliltä. Neuvosto purkaa todettuja rajaesteitä, pyrkii estämään uusien rajaesteiden syntymisen ennakolta sekä lisää ja tehostaa tiedottamista.
Ratkaisee 8-12 rajaestettä
Rajaesteneuvoston puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain ja seuraa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuutta. Tämän vuoden kevätkokous valitsi puheenjohtajaksi Kimmo Sasin Suomesta. Hän on entinen ministeri ja Kokoomuksen kansanedustaja. Rajaesteneuvostossa on kahdeksan kansallista edustajaa; viiden Pohjoismaan sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin edustajat. Rajaesteneuvoston päätoimipaikka on Kööpenhaminassa.
Toimeksiannon mukaan jokaisen kansallisen Rajaesteneuvoston jäsenen tehtävänä on selvittää 8-12 rajaestettä vuoden aikana. Sellaiset rajaesteet, jotka eniten vaikuttavat pohjoismaiseen liikkuvuuteen, ovat myös tärkeitä.
Pohjoiskalotin Rajaneuvonta
Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan toimistot TornioHaaparannalla ja Skibotnissa kuuluvat pohjoismaisiin tiedotuspisteisiin, jotka tuovat rajaesteitä Rajaesteneuvoston käsittelyyn.
Tiedot niistä rajaesteistä, joita Rajaesteneuvosto päättää priorisoida, välitetään edelleen muun muassa maiden hallituksille ja kansallisille parlamenteille, joiden tehtävänä on löytää niihin ratkaisu.
Shokki rajalle
Korona-pandemian vaikutus pohjoismaiseen rajat ylittävään liikkuvuuteen oli yksi keskeinen asia Rajaesteneuvoston kevätkokouksessa.
-Rajojen sulkeminen tuli shokkina raja-alueiden asukkaille, jotka ovat vuosikymmenien ajan kulkeneet vapaasti maasta toiseen. Poliitikkojen pitää nyt vakuuttaa kansalaiset siitä, että Pohjoismaat hoitavat seuraavan kriisin paremmin. Ihmisten ei pidä pelätä ottaa vastaan töitä toisesta Pohjoismaasta tai muuttaa sinne, Kimmo Sasi totesi kokouksessa.
Ongelmia on ratkaistu
Korona-pandemia oli myös syynä moniin kokouksessa keskusteltuihin rajaesteisiin. Kun viime keväänä Pohjoismaiden välille alettiin asettaa rajoitteita, Rajaesteneuvosto muutti toimintasuunnitelmaansa ja alkoi yhdessä raja-alueiden tiedotustoimistojen kanssa kerätä tietoa niistä ongelmista, joita rajoitteet aiheuttivat. Tätä kautta joihinkin ongelmiin löydettiin nopeasti ratkaisut, esimerkiksi siihen, minkä valtion sosiaaliturvajärjestelmän piiriin rajankävijä kuuluu, kun hän on etätöissä kotona.
Toinen ongelma oli, miten ruotsalaiset ja suomalaiset, päivittäin Norjassa töissä käyvät pääsevät työpaikoilleen. Myös siihen on jo löydetty ratkaisu. Rajaesteneuvosto on saanut tiedon 70 rajaesteestä, jotka ovat syntyneet korona-pandemian myötä. Niistä on tähän mennessä yli 30 ratkaistu.
Ratkaisua odottavia esteitä
Koronaan liittyvien rajaesteiden lisäksi Rajaesteneuvosto keskusteli myös muista pitkäkestoisista esteistä. Jokaisen maan edustajan tulee valita niistä tietty määrä esteitä, joita hän pitää tärkeinä saada ratkaistua toimintavuoden aikana.
Lisäksi Rajaesteneuvosto käsittelee temaattisia asioita. Tänä vuonna niitä ovat esimerkiksi ammattitutkintojen tunnustaminen, erilaiset rakentamismääräykset, digitaaliset viranomaispalvelut, jotka eivät toimi yli Pohjoismaiden rajojen, geoblokkaus, rajat ylittävä tilastointi ja liikenneyhteistyö.
Sven-Eric Bucht ei haluaisi nostaa mitään näistä teemoista erityisesti etusijalle.
-Pidän kuitenkin rajat ylittävää tilastointia erittäin tärkeänä. Meidän pitää tuntea tilanne ja olosuhteet molemmin puolin rajaa, jotta voimme tehdä oikeita ratkaisuja, hän sanoo.
Käsiteltäväksi valittuja rajaesteitä
Konkreettisista rajaesteistä, joihin panostaa, Sven-Eric Bucht nostaa esiin seuraavia:
- Ruotsissa vapaa-ajan asunnon omistavan ulkomaalaisen väliaikainen henkilötunnus;
- työntekijän oikeus saada vapaata julkisten luottamustehtävien hoitamiseen toisessa Pohjoismaassa,
- potilasmatkojen korvaaminen Norjan ja Suomen/Ruotsin välillä,
- ongelmat saada omaishoidon tukea, jos hoidettava ja hoitaja eivät ole vakuutettuja samassa valtiossa,
- eroavuudet siinä, milloin Ruotsin vanhempainraha on nostettava niin, ettei oikeutta tukeen menetetä,
- vanhempainrahan menetys, jos on määräaikaisessa työsuhteessa,
- rajat ylittävät arvokuljetukset.
-En halua asettaa näitä mihinkään tärkeysjärjestykseen. Kaikki ovat omalla tavallaan tärkeitä, hän toteaa.
Rajaesteneuvoston maaliskuun kokouksessa Ruotsi valitsi 11 rajaestettä käsiteltäviksi vuoden 2021 aikana ja Suomi 13. Norja valitsi neljä estettä, Islanti samoin neljä ja Ahvenanmaa, Grönlanti ja Färsaaret kukin kolme estettä. Löydät lisää tietoja Rajaneuvostosta osoitteesta www.norden.org/granshinderradet.