Uutinen 03.09.2021 Paula Mikkola
-Koronapandemiasta ja suljetuista rajoista huolimatta olemme saavuttaneet asetetut tavoitteet tähän mennessä, kertoo suomalais-ruotsalaisen Arbeta tillsammans Interreg-hankkeen koordinaattori Birgitta Tamminen. Hankkeen toteuttamisajasta, joka alkoi viime vuoden maaliskuussa ja päättyy ensi vuoden syyskuussa, on nyt kulunut puolet.

Arbeta tillsammans hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on verkostojen ja sidosryhmien yhteistyöllä lisätä työmarkkinoilla tietoisuutta rajat ylittävän liikkuvuuden mahdollisuuksista sekä vähentää sitä haittaavia rajaesteitä.

Hankkeella edistetään alueiden kilpailukykyä, lisätään yhteistyötä Suomen ja Ruotsin pohjoisosien välillä sekä otetaan ohjelma-alueen kunnat, työnvälitystoimistot, työnantajat, elinkeino- ja yritysverkostot osaltaan mukaan tähän työhön. Hanke pyrkii myös lisäämään työnantajien osaamista ja kehittämään opiskelijoiden parissa myönteisiä asenteita toisessa maassa työskentelyn mahdollisuuksia kohtaan.

Foto: Hannele Kenttä

Pohjoiskalotin neuvosto mukana

Pohjoiskalotin neuvosto on hankkeessa mukana yhdessä Oulun Koulutuskuntayhtymä OSAO:n, Oulun ammattikorkeakoulun, Kemi-Tornionlaakson Koulutuskuntayhtymä Lappian, Luulajan teknisen yliopiston ja Koulutus Nordin kanssa. OSAO toimii hankkeen vetäjänä ja kokonaisbudjetti on noin 1,5 miljoonaa euroa. Pohjoiskalotin neuvoston osuus kustannuksista on lähes 160 000 euroa. Suurin osa rahoituksesta tulee Interreg Nord-ohjelmasta.

Hankkeen päätehtäviin kuuluu mentaalisten rajaesteiden vähentäminen. Sitä varten hanke on laatinut raportin yhteistyössä Pohjoiskalotin neuvoston ja Rajaneuvonnan kanssa. Hanke esittelee raportin sisältöä 24. syyskuuta järjestettävässä seminaarissa ja siitä keskustellaan myös marraskuussa Helsingissä, Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan 10-vuotisjuhlassa.

-Tämän raportin laatiminen on ollut ehdottomasti yksi hankkeen tärkeimmistä tavoitteista, Tamminen toteaa.

Mentaaliset rajaesteet

Mentaalisten rajaesteiden raportti perustuu 33 haastatteluun, joista 21 on työnhakijoiden, opiskelijoiden ja työnantajien syvähaastattelua. Myös eri organisaatioiden edustajia, tutkijoita ja poliitikkoja on kuultu. Lisäksi toteutettiin vielä kyselytutkimus, johon saatiin 273 vastausta.

Raportissa tunnistettiin kuusi mentaalista rajaestettä, joihin kuuluvat seuraavat:

  • pitkät etäisyydet ja heikot sosiaaliset verkostot eivät houkuttele työssäkäyntiin rajan yli
  • kansalliset, alueelliset ja paikalliset kertomukset kulkevat limittäin
  • kansallinen painovoima lisää tietoisuutta omasta maasta
  • kieli on mentaalinen rajaeste
  • pehmeä vai hierarkkinen työkulttuuri – maiden välillä on monia yhteneväisyyksiäkin
  • kynnys hakea työtä toisesta maasta koetaan liian korkeaksi.

Kielten harjoittelua ja rekrytointimessuja

Näiden esteiden ylittämiseksi haasteltavat ehdottavat esimerkiksi paikallisten rekrytointitapahtumien järjestämistä, jonne naapurimaan työnantajat voivat tulla esittäytymään. Lisäksi he pitävät tärkeänä sosiaalisten verkostojen luomista rajan yli ja nostavat esiin Haaparannan ja Tornion välisen yhteistyön onnistuneena yhdentymisen esimerkkinä.  

Naapurimaan kielen opettelua pidetään tärkeänä. Haastateltujen mielestä koulujen kieltenopetukseen tulee panostaa enemmän ja rekrytointitapahtumissa pitäisi kertoa muustakin kuin vain työpaikasta. Haastateltujen mielestä tarvitaan työtä stereotyyppisten mielikuvien poistamiseksi ja työskentelykulttuurien erojen tasaamiseksi.

Haastateltujen mielestä koronapandemian aikaiset rajoitukset ovat provosoineet rajat ylittävää yhteistyötä. Voi pohtia mikä kansallisvaltion merkitys on suhteessa oikeuteen ylittää raja vapaasti ja miksi Ruotsin kansalaiset ovat tunteneet tulleensa syrjityiksi.

Eroavuuksia voidaan pitää houkuttelevina tai pelottavina. Sosiaaliset verkostot, kielen ja työkulttuurin erot voivat olla houkuttelevia, mutta samaan aikaan nämä mentaaliset rajaesteet luovat turvattomuutta.  

Opintokäy

tMiten raporttia tullaan hyödyntämään?

-Sitä voidaan käyttää esimerkiksi oppilaitoksissa tai henkilöiden rekrytoinnissa. Hankkeen yksi tavoite on järjestää opiskelijoille ja työnhakijoille tilaisuuksia käydä tutustumassa mahdollisiin työpaikkoihin ja elinympäristöön naapurimaassa. Niitä ei ole voitu toteuttaa pandemian aikana, mutta pyrimme organisoimaan vierailuja keväällä 2022, kun pandemia on jo toivottavasti selätetty, Birgitta Tamminen kertoo. 

Etätapaamisia

Hanke on ensimmäisen toimintavuotensa aikana ollut toteuttamassa verkon kautta monia tapaamisia ja erilaisia seminaareja, vaikka rajat ovat olleet suljettuina. Niistä voi mainita EURESin järjestämät rekrytointitapahtumat, Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan tiedotustilaisuudet, Northvoltin rekrytointitapahtuma, Info Nordenin tiedotustilaisuudet ja tietoisku hoitoalan rajat ylittävistä mahdollisuuksista. Hanke on järjestänyt myös ruotsinkielen kursseja hankkeen suomalaisten kumppaneiden työntekijöille.

-Näissä vapaamuotoisissa keskustelutilaisuuksissa organisaatioiden eri tehtävissä toimivat henkilöt ovat voineet kysellä toistensa työstä ruotsin kielellä. Tavoitteemme on kokeilla ensi vuoden puolella vastaavien tapaamisten järjestämistä suomen kiellä hankkeen ruotsalaiskumppaneiden henkilöstölle, Tamminen sanoo.

Hanketavoitteet saavutettu

Näille tapaamisille asetetut osallistujatavoitteet on jo saavutettu.

-Tavoiteltu yleisömäärä, verkostojen määrä ja useita muita hankkeen osatavoitteita on jo ylitetty. Pandemian vuoksi olemme kuitenkin joutuneet viivyttelemään fyysistä läsnäoloa edellyttävien tilaisuuksien järjestämistä, Tamminen toteaa.