Uutinen 29.11.2020 Paula Mikkola
-Toiminnallemme asetetaan uusia, tiukempia vaatimuksia. Hankkeiden pitää olla suurempia ja suuntautua enemmän käytännön asioihin. Näin kertoi Pohjoiskalotin neuvoston pääsihteeri Paula Mikkola esitellessään Pohjoismaiden ministerineuvoston uutta aluekehityksen yhteistyöohjelmaa Pohjoiskalotin neuvoston syyskokoukselle.

Vallitsevan korona-tilanteen takia kokous pidettiin tälläkin kertaa digitaalisena ja siihen osallistui jäseniä koko Pohjoiskalotin alueelta.

Vuosien 2021-2024 ohjelma

Pohjoismaiden ministerineuvoston aluepolitiikan ja aluesuunnittelun yhteistyöohjelman alaotsikkona on vihreä, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti kestävä Pohjola vuosille 2021-2024. Se on yksi Pohjoiskalotin neuvoston toimintaa merkittävästi ohjaavista asiakirjoista ja pohjana sille omalle Pohjoiskalotin toimintaohjelmalle, josta neuvosto päätti kokouksessaan tuleville neljälle vuodelle (lisää toisessa artikkelissa).

Vihreää ja kestävää

Yhteistyöohjelman lähtökohtana on Pohjoismaiden pääministereiden julistus viime vuodelta. Sen mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja yhtenäisin alue vuoteen 2030 mennessä.

Tähän päämäärään Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii kolmen valitun strategisen painopisteen kautta. Ne ovat

  • Vihreämpi Pohjola
  • Kilpailukykyisempi Pohjola
  • Sosiaalisesti kestävä Pohjola.

Vihreämpi Pohjola

Pohjoismaiden ministerineuvosto tavoittelee vihreämpää Pohjolaa muun muassa vahvistamalla tutkimusta ja kehitystä, joka edistää hiilidioksidineutraalia yhteiskuntaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä. Se edistää kierto- ja biotaloutta sekä kestävää ja kilpailukykyistä taloutta. Lisäksi halutaan vahvistaa kansainvälisen ympäristö- ja ilmastoyhteistyön kehittymistä.   

Kilpailukykyisempi Pohjola

Pohjolan kilpailukyvyn vahvistamiseksi Pohjoismaiden ministerineuvosto tukee sellaista osaamisen ja innovaatioiden kehittämistä, joka helpottaa yrityksiä hyödyntämään omia kehitysmahdollisuuksiaan vihreään ja digitaaliseen talouteen siirryttäessä. Siihen sisältyy myös toimivien työmarkkinoiden luominen ja Pohjoismaiden tuominen lähemmäksi toisiaan digitaalisuuden ja koulutuksen avulla.

Sosiaalisesti kestävä Pohjola

Sosiaalisesti kestävän Pohjolan luomiseksi Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii osaltaan varmistamaan yhdenvertaisen ja turvallisen terveyden ja hyvinvoinnin kaikille. Ministerineuvosto haluaa saada kaikki pohjoismaalaiset mukaan vihreään muutokseen ja digitalisaatioon siirtymiseen. Pohjolan kansalaisille, etenkin lapsille ja nuorille halutaan vahvempi ääni ja osallisuus pohjoismaisessa yhteistyössä. Pohjoismaiden välistä keskinäistä luottamusta ja yhteenkuuluvuutta ylläpidetään esimerkiksi kulttuurin, demokratian, yhdenvertaisuuden, osallistamisen, syrjimättömyyden ja sanavapauden avulla.

Kestäviä ratkaisuja

Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii uudessa aluepoliittisessa yhteistyöohjelmassa edellisten pohjalta kehittämään kansallisen, alue- ja paikalliskehityksen sekä alueidenkäytön osaamista. Ohjelmalla luodaan kestäviä ratkaisuja, jotka voivat inspiroida toimijoita myös Pohjolan ulkopuolella. Aluesektori on päättänyt keskittyä erityisesti viiteen konkreettiseen teemaan ohjelman toteutuksessa.

Kolme teemaryhmää

Kuten aikaisemman yhteistyöohjelman toteuttamisessa uudelle kaudellekin asetetaan kolme teemaryhmää. Ne ovat vihreä ja osallistava kaupunkikehitys; vihreä ja osallistava maaseutukehitys; sekä vihreät, innovatiiviset ja sopeutumiskykyiset alueet.

-Teemaryhmät tuottavat uutta tietoa ja ratkaisuehdotuksia, jotka rakentavat luottamusta Pohjolaan ja parantavat sen vastustuskykyä tulevaisuuden kriisien varalta. Teemaryhmien toiminnan pitää olla merkityksellistä ja työn tulosten olla suoraan käytäntöön sovellettavissa, Paula Mikkola kertoi.

Maaseutukehitys

Pohjoiskalotin neuvosto tulee olemaan mukana vihreän ja osallistavan maaseutukehityksen teemaryhmässä. Se tulee käsittelemään ainakin kysymyksiä paikallisyhteisöjen ja maaseudun epävakaasta ja lämpenevästä ilmastosta, paikallis- ja alueviranomaisten roolista vihreän siirtymän toteuttamisessa, julkisen sektorin työtä vahvojen, yhtenäisten ja elinvoimaisten paikallisyhteisöjen luomiseksi maaseudulle, paikallisen arvokehityksen varmistamista siellä, missä ihmiset asuvat sekä yritystoiminnan ja paikallisyhteisöjen vahvistamista.

-Siihen kuuluu myös paikallisen toimintavapauden turvaaminen luonnonvarojen kestävässä hyödyntämisessä, kehitettäessä luonto- ja kulttuurimatkailua sekä sen varmistamisessa, että arvokehitys tulee entistä enemmän paikallisen yhteisön hyväksi, Mikkola sanoi.

Tiukempi hankeohjaus

Aluepoliittinen ohjelma edellyttää, että Pohjoiskalotin neuvosto toteuttaa myös ohjelman mukaisia omia hankkeita ja 75 prosenttia neuvoston saamasta hankerahoituksesta sidotaan niiden rahoittamiseen. Toiminta sovitetaan yhteen neuvoston oman toimintaohjelman kanssa (lisää toisessa artikkelissa).

-Tämä tarkoittaa Pohjoismaiden ministerineuvoston tiukempaa ohjausta ja edellyttää entistä käytännön läheisempiä ja suurempia hankkeita. Meiltä vaaditaan myös enemmän tuloksia ja niiden levittämistä oman alueen ulkopuolelle. Samalla meille jää aikaisempaa vähemmän tilaa panostaa esimerkiksi omalta alueelta kumpuavaan kulttuuritoimintaan tai kokemusten vaihtoon, Mikkola selitti.

Pohjoiskalotin neuvosto ja muut rajayhteistyöorganisaatiot solmivat Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa nelivuotisen puitesopimuksen aluepoliittisen yhteistyöohjelman toteuttamisesta.