![]() |
![]() |
![]() |
Hän uskoo, että Venäjän Ukrainan miehitys vaikuttaa myös pohjoiseen yhteistyöhön.
-Meidän pitää varautua uuteen, entistä vaativampaan Venäjä-suhteeseen, Huitfeldt sanoi.
Pohjoinen kohtaamispaikka
Barents-yhteistyö käynnistyi Kirkkoniemessä 1993, muutama vuosi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Norjan silloinen ulkoministeri Thorvald Stoltenberg teki aloitteen Barentsin alueen yhteistyöstä.
Sen seurauksena käynnistettiin vuonna 2008 Kirkkoniemi-konferenssit, joita nykyisin järjestetään vuosittain. Ne ovat pohjoisen politiikasta ja Barentsin alueen kehityskeskusteluista kiinnostuneiden ihmisten kohtaamispaikka. Konferenssin tarkoituksena on nostaa esiin pohjoisen kehityksen erilaisia politiikan, liiketoiminnan ja yhteiskunnallisia näkökulmia.
Kolmen jäsenvaltion ulkoministerit avasivat tämän vuoden konferenssin. Venäjän ulkoministeri Sergej Lavrov ei ollut paikalla, mutta hänen kirjoittamansa puhe luettiin yleisölle.
Tärkeää yhteistyötä
Anniken Huitfeldt totesi, että Norjassa Venäjä-yhteistyöllä on suuri merkitys arkipäivän elämässä. Kumpikin valtio hallinnoi suuria kalavarantoja. Tänä vuonna tavoitteena on pyytää alueelta lähes miljoona tonnia kalaa, pääasiassa turskaa, mutta myös muita lajeja. Maat hallinnoivat myös yhteisiä pelastusresursseja.
-Tätä ei voi lopettaa vaan käytännön yhteistyötä pitää vaalia. Alueen ihmiset tietävät, mistä siinä on kyse. Meidän ei koskaan pidä olla sinisilmäisiä, mutta hyvästä naapuruussuhteesta Venäjän kanssa pitää huolehtia, Huitfeldt sanoi.
Hän korosti useampaan kertaan, että pohjoisen yhteistyön tulee jatkua kaikilla alueilla.
-Yhteistyö on tärkeää, jotta selviämme ilmastokriisistä ja talouskehityksestä ja pystymme tarjoamaan tämän alueen asukkaille hyvät elinolosuhteet, Huitfeldt totesi.
Pohjoisen hyvää yhteistyötä
Venäjän Norjan suurlähettiläs Teimuraz O Ramishvili luki Venäjän ulkoministeri Sergej Lavrovin puheen. Tämä tapahtui päivää ennen venäläisten tunkeutumista Ukrainaan. Suurlähettiläs suhtautui kriittisesti siihen, mitä Venäjästä konferenssissa puhuttiin ja hän lähti pois tapahtumasta ensimmäisen päivän jälkeen.
-Korostamme erityisesti pohjoisen yhteiskunnallista ja elinkeinojen kehittämistarvetta. Meillä on ollut perinteisesti hyvät naapuruussuhteet ja rajat ylittävää yhteistyötä Barentsin alueella, Ramishvili totesi.
Ainutlaatuista yhteistyötä
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) piti Barentsin yhteistyötä erityislaatuisena.
-Sen ainutlaatuista kansojen ja valtioiden välistä pohjoista yhteistyötä, hän sanoi.
Suomi toimii Barentsin euro-arktisen neuvoston puheenjohtajana vuosina 2021-2023. Olemme julkaisseet aikaisemmin artikkelin Rovaniemen Arctic Spirit tapahtumasta, jossa Haavisto kertoi Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteistä. Esimerkiksi nuoret pyritään saamaan pysymään Arktiksella ja kestäviä kuljetuksia kehitetään.
Puheenjohtajuuskauden pohjana on YK:n Agenda 2030, vihreä kasvu ja kestävyys. Biologisen monimuotoisuuden vahvistaminen, kuljetusten sähköistäminen ja maiden rajat ylittävän liikkuvuuden tukeminen sisältyvät painopisteisiin.
-Panostuksellamme on kolme jalkaa; nuoriso, ympäristö ja kuljetukset. Meidän pitää luoda sosiaalinen, vakaa ja kestävä Barentsin alue. Valtioiden välinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää sen saavuttamiselle, Haavisto sanoi.
Kansalaisten välinen yhteistyö
Myös Ruotsin ulkoministeri Ann Linde korosti Barenstin alueen yhteistyön merkitystä.
-Se on tärkeää kansalaisten välistä yhteistyötä kolmella tasolla, kansallisesti, alue- ja paikallistasolla. Yhteistyö pitää saada uudelleen käyntiin nyt, kun pandemia alkaa olla ohi, Linde sanoi.
Hän luonnehti Ruotsin Barents-politiikkaa feministiseksi.
-Meidän pitää saada nuoret ja etenkin nuoret naiset pysymään Barentsin alueella. Kyse voi olla taloudellisesta tuesta, fossiilittomaan yhteiskuntaan siirtymisestä ympäristö- ja ilmastonmuutoksen haasteiden ratkaisemiseksi tai kansalaisyhteiskunnan kehittämisestä, Ann Linde totesi.
Kent Lidman