Uutinen 04.05.2022 Paula Mikkola
Ukrainan sota on merkittävästi ja eri tavoin vaikuttanut Pohjoiskalotin maakuntiin. Tämä tuli ilmi, kun neuvoston jäsenet kertoivat ajankohtaisesta tilanteesta eri alueilla Pohjoiskalotin neuvoston Rovaniemen kokouksessa. -Norrbotteniin on tähän mennessä saapunut lähes 500 pakolaista Ukrainasta. Luvussa on mukana kolme lasta, jotka ovat tulleet ilman vanhempia. Lääninhallitus koordinoi pakolaisten vastaanottoa. Vaikutukset tuntuvat alueella, kun siirrytään suoraan pandemiasta sotapakolaisten auttamiseen, totesi Norrbottenin lääninhallituksen edustaja Susanne Friberg.

Sota muuttaa myös toimintaedellytyksiä monella elinkeinosektorilla.

-Kohoavat energian ja polttoaineiden hinnat vaikuttavat useisiin yrityksiin, poronhoitoon, maatalouteen ja muilla aloilla, hän sanoi.  

Vihreä siirtymä

Norrbottenissa tapahtuu paljon vihreään siirtymään liittyen.

-Norrbotten on ottanut johtoaseman ja suunnitteilla on useita suuria teollisuushankkeita. Euroopassa ollaan niistä hyvin kiinnostuneita. EU:n varapuheenjohtaja Franz Zimmerman kävi vierailulla läänissä vähän aikaa sitten, Friberg kertoi.

Osaajapula

Uusille investoinneille osaajapula on iso ongelma.

-Monella yrityksellä on vaikeuksia löytää työntekijöitä ja vihreitä teollisuusinvestointeja varten tarvitaan paljon uusia ihmisiä. Meidän pitää saada lisää asukkaita ja heitä varten tarvitaan uusia asuntoja ja valmista infrastruktuuria, Friberg sanoi.

Ruotsin hallitus myönsi jokin aika sitten käsittelyluvan Jokkmokin ulkopuolella olevalle Kallakin kaivokselle. Se herätti suuria vastalauseita etenkin saamelaisten keskuudessa, koska kaivos toimii porojen laiduntamisalueella.

-Meillä on pian valmistumassa uusi laki yhteistoiminnasta saamelaisten kanssa suurempien investointien yhteydessä. Hallituksen antama lupa Kallakille liittyy myös pitkälle meneviin vaatimuksiin vähentää poronhoidolle koituvia haittoja, Friberg kertoi.

Venäjän vastainen raja

Troms-Finnmarkin maakuntahallituksen puheenjohtaja Björn Inge Mo kertoi, että Ukrainan kriisi on vaikuttanut merkittävästi alueeseen, koska Venäjän raja kulkee Finnmarkin maakunnassa.

-Alueen asukkaista viisi prosenttia käy rajan yli töissä. Nyt kun kaikki yhteistyö Venäjän kanssa on jäissä, tästä koituu ongelmia. Teemme Venäjän kanssa yhä jonkin verran yhteistyötä esimerkiksi etsintä- ja pelastustoiminnassa sekä kalatalouden tiimoilta, Mo kertoi.

Interreg Kolarctic ohjelman toteuttaminen on myös pysähtynyt. Maakunnalla on ollut monia yhteistyöhankkeita Venäjän kanssa.

-Se on vaikuttanut moniin hankkeisiin ja useisiin henkilöihin, Mo sanoi.

Kieliapua

Monelle Ukrainan pakolaiselle voi olla vaikeaa tulla Finnmarkiin ja niin lähelle Venäjän rajaa.

-Meillä on paljon venäjää puhuvia, joiden kanssa he voivat puhua ja jotka voivat auttaa Ukrainan pakolaisten integroitumista yhteiskuntaamme. Finnmarkissa olevilla venäläisillä opiskelijoilla on hankaluuksia selviytyä. Tästä syystä maakuntahallinto perustaa stipendijärjestelmän venäläisiä ja ukrainalaisia opiskelijoita varten, Mo kertoi.

Panostaa pohjoiseen

Osaajapula on haasteena myös Troms-Finnmarkissa.

-Norjan uusi puna-vihreä hallitus panostaa vahvasti pohjoisen alueeseen. Sitä varten tarvitaan lisää osaajia. Meidän pitää kehittää myös infrastruktuuria parantamalla tiestöä. Kuljetukset ovat iso haaste, Mo totesi.

Kolmetuhatta pakolaista

Troms-Finnmarkin maakunnan Helén Andersen kertoi, että alueelle odotetaan tulevan 3000 pakolaista Ukrainasta.

-Maakunnassa on 39 kuntaa, joiden kaikkien odotetaan ottavan vastaan pakolaisia. Teemme yhteistyötä kunta- ja maakuntatasolla tämän ratkaisemiseksi, hän kertoi.

Oopperaesitys Italiassa

Nordlannin maakunnan Stig Olsen kertoi miten Bodö, joka tulee olemaan Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2024, tekee oopperayhteistyötä Italian Venetsian kanssa.

-Ooppera kertoo merenkulkijoista, jotka lähtivät Välimereltä vuonna 1431 ja eri vaiheiden kautta päätyivät asettumaan Röstiin Bodön ulkopuolella. Ooppera on aikaisemmin esitetty Nordlannissa ja nyt se viedään Italiaan, Olsen sanoi.

Nordlannin maakunnankin odotetaan ottavan vastaan monia Ukrainan pakolaisia.

-Loppupeleissä toivon, että Ukrainan sota johtaa entistä vahvempaan yhteistyöhön Pohjoismaiden kesken, Olsen totesi.

Kolarctic-ohjelma kiinni

Ukrainan sota on vaikuttanut myös Lappiin.

-Yksi ongelma on Kolarctic ohjelman pysäyttäminen. Ohjelmassa oli varattu kolme miljoonaa euroa Venäjä-yhteistyöhön. Tällä hetkellä vaikuttaa mielestäni siltä, ettei ohjelmalla ole enää tulevaisuutta. Rahat voitaisiin ehkä siirtää uuden Interreg Aurora ohjelman käyttöön, pohti Lapin liiton Mika Riipi.

Hän epäilee Ukrainan sodan kestävän pitkään.

-Yksi myönteinen vaikutus on, että koko Eurooppa pyrkii nyt irti Venäjän kaasusta. Tämä voi vaikuttaa meidän alueemme innovaatiotoimintaan. Sähköistäminen Lapin, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan alueella voi nopeutua. Sen kautta Pohjoismaiden välinen yhteistoiminta vahvistuu, Riipi sanoi.

Matkailun elpyminen

Lapin matkailu on elpynyt pandemian aiheuttamasta suuresta laskusta.

-Ensi sesonki vaikuttaa lupaavalta. Riskinä tosin on, että Venäjällä tapahtuu jotain, millä on vaikutusta Suomen matkailuun, Riipi totesi.

Metsätuotteiden tuonti Venäjältä on pysähtynyt. Tämä kasvattaa Lapissa suomalaisten puutuotteiden kysyntää.

-Se vaikuttaa myönteisesti Lapin metsäteollisuuteen, Riipi kertoi.

Suuria investointeja

Lapin ELY-keskuksen Jaakko Ylinampa kertoi Lapissa suunnitelluista suurinvestoinneista.

-Tuleville vuosille on kehitteillä 18 miljardin arvosta eri toimialojen investointeja, Ylinampa totesi.

Hän uskoi Ukrainan sodan nopeuttavan myös vihreän siirtymän toteutumista.

-Esimerkiksi uusia kaivoksia ja vetykaasun tuotantoa suunnitellaan, Ylinampa sanoi.

Kent Lidman