Uutinen 23.09.2021 Paula Mikkola
Parempi kielitaito, konkreettisten rajaesteiden ratkaiseminen, enemmän viranomaisten välistä ja rajat ylittävää yhteistyötä. Muun muassa näitä suosituksia sisältää laaja ja valaiseva, Ruotsin ja Suomen välisten mentaalisten rajaesteiden kartoitus ja analyysi. Ne sisältyvät raporttiin, jonka otsikkona on ”Mentaaliset rajaesteet – kokemuksia Suomen ja Ruotsin välisen rajatyöskentelyn esteistä ja mahdollisuuksista”. Raportti julkaistaan tällä viikolla järjestettävässä seminaarissa.

Olemme jo aikaisemmissa artikkeleissa kertoneet, että julkaisu on ”Arbeta tillsammans” Interreg-hankkeen tärkeimpiä tuloksia. Raportti on valmistunut Pohjoiskalotin neuvoston ja Rajaneuvonnan yhteistyönä ja Öresundsinstitutet vastaa tulosten analyysistä. Instituutti on aikaisemmin analysoinut myös yrittäjien mentaalisia rajaesteitä Norjan ja Ruotsin sekä Tanskan ja Ruotsin välillä.   

Haastatteluja ja kyselyitä

Raportti pohjautuu pääosin 33 haastatteluun, joista 21 oli työnhakijoiden, opiskelijoiden, työnantajien, eri organisaatioiden edustajien, tutkijoiden ja poliitikkojen syvähaastattelua, joista kerrotaan raportissa. Sen lisäksi on toteutettu kysely, johon Ruotsista ja Suomesta saatiin 273 vastausta. Kaksi kolmasosaa haastatelluista voisi harkita työskentelyä toisessa maassa.

Rajaton alue

Raportin aluksi todetaan Suomen ja Ruotsin työmarkkinoiden ajankohtaiset mentaaliset rajaesteet. Niistä tärkeimpiä ovat se, että monet kokevat Tornionlaakson olevan rajatonta aluetta, valtioiden työskentelykulttuurit eroavat toisistaan, naapurimaan kielen osaaminen on pärjäämisen kannalta tärkeää, korona-pandemian aikaiset matkustusrajoitukset ovat olleet haasteellisia rajat ylittävälle yhteistyölle ja että erilaisuuksien käsittäminen sekä houkuttelee että pelottaa.

Kuusi mentaalista rajaestettä

Näiden pohjalta raportti tunnistaa seuraavat kuusi mentaalista rajaestettä:

  • pitkät välimatkat ja heikot sosiaaliset verkostot vähentävät rajat ylittävää työssäkäyntiä
  • kansalliset stereotyyppiset käsitykset toisesta maasta
  • maiden erilaiset työskentelykulttuurit
  • nationalistiset viitekehykset, joissa oma valtio tunnetaan parhaiten
  • kieli
  • toisessa maassa työskentelyn korkea kynnys.

Työmarkkinat

Ruotsin ja Suomen välisillä työmarkkinoilla on Suomesta käyty enemmän töissä Ruotsissa kuin päinvastoin. Työvoiman pendlaus on yleisintä hoitotyössä ja teollisuuden aloilla. Näillä toimialoilla naapurimaan kielen osaaminen on erityisen tärkeää. Pendlaaminen myös yleistyy koko ajan. Viimeisimmät sitä koskevat tilastot ovat vuodelta 2015, mutta Päivi Koivupalo kertoo raportissa, että hän on nähnyt pendlaamisen lisääntyneen viime vuosina ja arvioi, että tällä hetkellä 2000-2500 työntekijää Tornionlaaksossa käy töissä rajan yli.

Pitkät välimatkat

Pitkät välimatkat ja heikot sosiaaliset verkostot ovat rajat ylittävän työssäkäynnin esteitä. Mitä kauempana rajalta henkilö asuu, sitä suuremmiksi nousevat kielen hallinnan ja vähäisten sosiaalisten kontaktien aiheuttamat esteet. Jos taas henkilö asuu lähellä rajaa, esimerkiksi Tornionlaaksossa, hänellä on paljon rajat ylittäviä kontakteja, esimerkiksi sukulaisia, ystäviä, työkavereita tai muita sosiaalisia verkostoja. Haaparannan ja Tornion asukkailla yhteyksiä on eniten, sillä monet pitävät niitä yhtenä kaupunkina, kun niillä on esimerkiksi yhteiset palokunnat ja jätteenpuhdistuslaitos.

Stereotyyppiset kuvat

Stereotyyppinen kuva toisesta maasta on myös yksi rajaeste. Samoin se, että maassa tieto välittyy usein pohjois-etelä suunnassa eikä lännestä itään. Sen vuoksi puhutaan ”meistä” ja ”heistä”. Toisaalta ihmiset täällä pohjoisessa puhuvat ”veljeskansoista”. Ruotsalaiset pitävät suomalaisia vaiteliaina, jöröinä ja ujoina, mutta ahkerina työntekijöinä ja kotirakkaina. Suomalaiset taas pitävät ruotsalaisia avoimempina ja sosiaalisina, mutta heidät voidaan myös käsittää ylimielisiksi ja epäkohteliaiksi. Tornionlaaksossa tunnetaan enemmän yhteenkuuluvuutta ja pidetään asukkaita yhtenä kansana. Korona-pandemian aikana maiden erilaiset rajoitukset ovat lisänneet vastakkainasetteluja.

Työkulttuuri

Suomen ja Ruotsin välillä on sekä yhteneväisyyksiä että eroavuuksia työkulttuurissa. Yhteistä ovat korkea työmoraali, lojaalisuus ja rehellisyys, sopimuksista pidetään kiinni ja seisotaan sanojensa takana. Eroavuuksia on se, että Suomessa työpaikkojen katsotaan olevan hierarkkisempia ja pomo päättää mitä työntekijä tekee. Ruotsissa on pehmeämpi, kuuntelevampi ja keskustelevampi työkulttuuri ja siellä työtahti on hitaampi kuin Suomessa.

Yhteistä tiedottamista

Kansallinen painovoima, joka luo samassa maassa asuville yhteisen viitekehyksen, on myös tärkeä, jos aikoo mennä toiseen maahan töihin. Tässä on kyse esimerkiksi viranomaistoiminnasta, mediasta, lainsäädännöstä ja muista asioista, jotka ovat yhdessä maassa yhteisiä, mutta joista toisessa maassa asuva saa vähäisesti tietoa. Toisaalta on merkkejä siitä, että rajan läheisyydessä asuvilla on enemmän yhteistä toisen maan kanssa ja he osaavat etsiä tietoa naapurimaan asioista. Rajayhteisöissä ja Tornionlaakson kaltaisilla rajaseuduilla on enemmän yhteisiä tapoja, kontakteja ja arkipäivän asioita naapurimaiden välillä.

Kieliongelmat

Kuten edellä todettiin, kieli on suuri mentaalinen este Suomen ja Ruotsin välillä. Raporttiin haastatellut kokevat sen suurimmaksi esteeksi, jonka vuoksi ihmiset eivät halua hakeutua töihin naapurimaahan. Suomen kieli kuuluu eri kieliryhmään kuin ruotsi, minkä vuoksi kielet ovat hyvin erilaisia. Suomen kouluissa opiskellaan ruotsia, mutta kiinnostus sen opetteluun on vähentynyt. Moni uskoo kielten ymmärtämisen heikentyneen Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen välillä ja niiden sijaan englanninkielen tulleen entistä tärkeämmäksi. Ruotsin kouluissa suomenkieli ei ole pakollinen oppiaine. Tornionlaaksossa käytetään aktiivisesti useampia kieliä ja siellä myös useammat ymmärtävät molempia kieliä.

Korkeampi kynnys

Työnantajilla on korkeampi kynnys palkata henkilö naapurimaasta kuin omasta maasta. Monella ei ole osaamista tai tietoa työssäkäynnistä toisessa maassa. On olemassa myös rajaesteitä, jotka hankaloittavat työssäkäyntiä rajan yli. Naapurimaan työmarkkinoita tai työskentelysääntöjä ei tunneta. Suomen ja Ruotsin kansalliset lainsäädännöt ovat erilaiset ja ihmiset ovat kuulleet kauhutarinoita muun muassa kaksoisverotuksesta, eli että joutuu maksamaan veroja kahteen valtioon, mikä ei pidä paikkaansa.

Korona-pandemia

Korona-pandemia ja sen myötä matkustusrajoitukset ovat vaikuttaneet kielteisesti mentaalisiin rajaesteisiin. Vastakkainasettelu on lisääntynyt ja kun Suomi sulki Ruotsin vastaisen rajan, ”me” ja ”he” näkemykset yleistyivät. Tornionlaaksossa ennen näkymätön raja tuli uudelleen näkyväksi.  Kolmannes kyselyyn vastanneista ilmoitti, että toisessa maassa työskentely on nyt vähemmän houkuttelevaa kuin ennen pandemiaa.

Mitä pitäisi tehdä?

Mitä näille asioille pitäisi tehdä? Raporttiin haastatellut suosittelivat seuraavia asioita:

  • Työpaikan löytymistä tai työntekijän palkkaamista rajan yli pitää helpottaa, esimerkiksi niin, että avoimista työpaikoista kertovilla nettisivuilla on linkkejä myös rajan toisella puolella oleviin työpaikkoihin. Työpaikkailmoitukset pitää julkaista myös suomeksi ja englanniksi. Järjestetään rajat ylittävistä työmahdollisuuksista kertovat rekrytointimessut.
  • Kohennetaan kielitaitoa. Suomessa lisätään ruotsinkielen opetusta ja Ruotsissa suomenkielen opetusta. Suomalaisten pitää parantaa myös englanninkielen taitoaan.
  • Välitetään enemmän tietoa työssäkäynnistä rajan yli. Tässä on Pohjoiskalotin Rajaneuvonnalle tärkeä tehtävä ja Rajaneuvonnan näkyvyyttä pitää lisätä.
  • Lisätään viranomaisten välistä yhteistyötä.
  • Kehitetään ratkaisuja käytännön rajaesteisiin, esimerkkinä ammattipätevyyden tunnustaminen toisessa maassa.
  • Lisätään rajat ylittävää yhteistyötä ja laaditaan yhteinen kriisistrategia niin, ettei korona-pandemian ajan kaltaisia ongelmia synny uudestaan.
  • Nostetaan esiin Koulutus Nordin toiminta, jossa on ammattiin opiskelevia koko Pohjoiskalotilta, erinomaisena esimerkkinä rajat ylittävästä yhteistyöstä.