Uutinen 29.10.2021 Paula Mikkola
Nyt se kulkee - uusi Aurora Botnia lautta Merenkurkun yli. Tavoite, jota Merenkurkun neuvosto on ajanut yli 10 vuoden ajan, on saavutettu. Uusi lautta on maailman ympäristöystävällisin alus. -Ympäristöystävällisyys on lauttayhteyden kilpailukyvyn edellytys, kertoo Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg.

Lennart Holmlund toimi Uumajassa sosiaalidemokraattien kunnanvaltuutettuna vuosina 1994-2014. Hän on koko poliittisen uransa ajan tehnyt töitä Uumajan ja Vaasan välisen lauttayhteyden ylläpitämiseksi.

-Lautta on osa Merenkurkun rajayhteistyötä. Se on tärkeä meille täällä asuville, mutta myös laajemmin koko pohjoiselle alueelle, toteaa Merenkurkun EAYY-alueen varapuheenjohtaja Lennart Holmlund.

Kannattavuus hävisi

Merenkurkun yli on ollut lauttaliikennettä 1940-luvulta lähtien. Vaikeudet alkoivat 1995, kun Ruotsi ja Suomi liittyivät EU:n jäseniksi ja verovapaa myynti Merenkurkun lautoilta lakkasi. Ahvenanmaa sai erityissopimuksella jatkaa verovapaata myyntiä lautoilla, jotka pysähtyivät siellä. Suuri osa Ruotsin ja Suomen välisestä liikenteestä siirtyi silloin Ahvenanmaan reitille.

-Me halusimme samat oikeudet kuin Ahvenanmaan lautoilla oli ja kävimme muun muassa Brysselissä neuvottelemassa EU:n vastuuhenkilöiden kanssa verovapaan myynnin säilyttämisestä, mutta sitä ei meille suotu, Holmlund kertoo.

Kymmenen vuotta kestänyt kamppailu  

EU:n tarjouskilpailun jälkeen lauttaliikenne kuitenkin jatkui Uumajan ja Vaasan välillä, mutta huomattavasti heikommalla kannattavuudella. Vuonna 2011 RG-Lines varustamo teki konkurssin. Siitä alkoi Merenkurkun neuvoston 10 vuotta vienyt kamppailu kestävän ja pysyvän lauttayhteyden saamiseksi Merenkurkun yli.

Perustettiin työryhmä, jota johti Suomen liikenne- ja viestintäministeriö. Merenkurkun neuvosto rahoitti työryhmän toiminnan Interreg-hankkeen avulla.

Raportti ehdotti uutta lauttaa

Työryhmän loppuraportin otsikkona oli ”Strategian laatiminen laivaliikenteen varmistamiseksi Merenkurkun yli”. Sen mukaan Uumajan ja Vaasan välistä laivaliikennettä tulee tarkastella osana suurempaa kokonaisuutta, jossa E12-yhteys Merenkurkun yli on yksi osa liikenteen infrastruktuuria. Työryhmä esitti, että tämän varmistamiseksi hankitaan uusi ympäristöystävällinen alus liikennöimään Merenkurkun yli. Lisäksi ehdotettiin, että Uumajan ja Vaasan kunnat, yhdessä muiden Merenkurkun alueen toimijoiden kanssa, hakisivat yhdessä EU-tukea hankkeen toteuttamiseen. 

-Nyt uuden lautan myötä Uumajan ja Vaasan kunnat tekevät lauttayhteyden tiimoilta yhteistyötä. Rakentamisen ja lautan ostamisen, joka maksoi yli 1,2 miljoonaa kruunua, rahoittivat eurooppalaiset pankit lainoillaan, Holmlund kertoo.

Kiinnostaa suomalaisia enemmän

Lauttayhteys on kiinnostanut enemmän Suomen puolella kuin Ruotsissa. Lauttayhteys on Suomessa sisältynyt kaikkiin viimeaikaisiin hallitusohjelmiin.

-On häpeä, etteivät Ruotsin hallitukset, porvarilliset allianssihallitukset tai sosiaalidemokraattiset, ole olleet erityisen kiinnostuneita Merenkurkun lauttayhteydestä. Onneksi meillä on ollut suomalaiset, Holmlund toteaa.

-Lähes 80 prosenttia Suomen tavarakuljetuksista Ruotsiin kulkee lauttojen kautta. Suomen merenkulkupolitiikassa suositaan lauttaliikennettä enemmän kuin Ruotsissa. Luonnollisesti olisimme toivoneet Ruotsin hallitusten osoittavan enemmän kiinnostusta Merenkurkun lauttaliikennettä kohtaan, Peter Ståhlberg sanoo.

 

Kiinnostaa myös norjalaisia

Merenkurkun lautta kiinnostaa suuresti Pohjois-Norjaakin.

-Siellä kyse on etupäässä kalankuljetuksista, joille yhteys Merenkurkun yli tarjoaa lyhemmän reitin idän suuntaan. Ei pidä unohtaa, että kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu meidän itäpuolellamme, Holmlund sanoo.

Hän uskoo Merenkurkun liikenteen varmistuneen nyt ainakin tuleviksi 40 vuodeksi eli niin pitkään kuin uusi lautta kestää. Hän uskoo myös, että visio siltayhteydestä Merenkurkun yli siirtyy pitkälle eteenpäin.

-Olen itse sitä mieltä, että sillan rakentaminen Merenkurkun yli siirtyi nyt hamaan tulevaisuuteen, Holmlund toteaa.

Luottaa kannattavuuteen

Peter Ståhlberg luottaa siihen, että uuden lautan toiminta on kannattavaa.

-Yhtiön tuloskehitys on ollut positiivista vuodesta 2013 lähtien vanhalla lautallakin. On tärkeää, että molemmat kunnat, Vaasa ja Uumaja, ovat yhtiön omistajina. Uskon uuden lautan ympäristöystävällisyyden olevan tärkeää lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Päästöjen määrä nyt on huomattavasti pienempi kuin vanhalla lautalla. Käytämme pääosin maa- ja biokaasua, mutta sen rinnalla myös tuulivoimalla tuotettua uusiutuvaa sähköä. Valitettavasti emme pysty liikennöimään kovin paljoa sähkön avulla, sillä se edellyttäisi tällä hetkellä valtavan suuria akkuja, Ståhlberg kertoo.