2021, Uutinen | 23.06.2021 | Paula Mikkola |
Keskustelun pohjana oli Tornionlaakson neuvoston ehdotus, että Tornionlaaksosta tehdään pilottialue, joka muodostaa terveysturvallisen työssäkäyntivyöhykkeen maiden rajalle. Tornionlaakson neuvosto haluaa ottaa käyttöön rajapassin maiden välillä ja tehdä Tornionlaaksosta yhteisen työssäkäyntialueen, mikä varmistaa osaavan työvoiman saannin niin rajakuntien pienille ja keskisuurille yrityksille kuin alueella kehitteillä oleville suurinvestoinneillekin.
-Visiomme on tehdä Tornionlaaksosta Euroopan yhtenäisin alue, kertoi Tornionlaakson neuvoston toimitusjohtaja Tuula Ajanki.
Raja-alueita pitää kuulla Â
Mika Riipin mielestä on käynyt entistä selvemmäksi, etteivät päätöksentekijät pääkaupungeissa ymmärrä, miten koronapandemian aikaiset rajoitukset ovat vaikuttaneet raja-alueiden arkipäivään ja yritystoimintaan.
-Ehdotankin, että tulevaisuudessa kuultaisiin enemmän niitä alueita, joihin rajoitukset erityisesti vaikuttavat. Rajoilla toimivien yhteistyöorganisaatioiden pitäisi saada olla mukana päättämässä asioista, jotka vaikuttavat heihin. Meidän tulee nyt toimia enemmän yhdessä, jotta saisimme itsellemme valtaa tehdä omia ehdotuksia, kun keskustellaan mahdollisista alueellisista rajoituksista, Riipi sanoi.
Yhteistyön vahvistaminen
Troms-Finnmarkin maakunnanneuvos Björn Inge Mo korosti, miten tärkeää tulevaisuuden kannalta on ottaa opiksi korona-pandemiasta.
-Meidän pitää vahvistaa rajat ylittävää yhteistyötä esimerkiksi Tornionlaaksossa, tehdä enemmän yhteistyötä esimerkiksi kulttuurin ja urheilun aloilla. Luonnollisesti yhteiset työmarkkinat ovat myös tärkeät, Mo sanoi.
Vahvoja yhdessä
Ruotsin edustaja Rajaesteneuvostossa, Sven-Erik Bucht totesi, että yhdessä olemme vahvoja.
-Pohjolassa on yhteensä 27 miljoonaa asukasta ja olemme maailman kymmenenneksi suurin talous. Jos meillä olisi yhteiset työmarkkinat, meiltä löytyisi tarvittavat osaajat. Pohjois-Ruotsiin on tulossa 1000 miljardin kruunun investoinnit. Norrbottenissa ei ole kaikkea niihin tarvittavaa osaamista, mutta jos meillä on yhteiset työmarkkinat, niin osaamista löytyy myös Suomen Lapista ja Pohjois-Norjan alueilta, Bucht totesi.
Koordinaatiota puuttuu
Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoen mielestä koordinaation puute on ollut yksi suurimmista ongelmista korona-pandemian aikana.
-Tulevien kriisien varalle meillä pitää olla yhteinen toimintasuunnitelma, jota meille on nyt lupailtu. Rajakaupalla on ollut pandemian aikana suuria vaikeuksia. Pohjoiskalotti tarvitsee myös oman suunnitelman osaamisen vaihtoa varten, hän vaati.
Rahaa koulutukseen
Tornionlaakson neuvoston puheenjohtaja Eero Ylitalon mielestä on tärkeää, että Pohjoiskalotin nuoret pääsevät opiskelemaan Koulutus Nordiin Övertorneålle.
-Kun Koulutus Nordin toiminta käynnistyi 1970-luvun alussa, valtionapua pystyi käyttämään rajat ylittävästi. Nyt, vuonna 2021, se ei ole enää mahdollista vaan on yksi yhteistyön este. Kielikysymys on toinen este. Jos esimerkiksi haluaa hakea hankkeelle Interreg-rahaa, lomakkeet ovat englanninkielisiä. Se voi karkottaa monia hakijoita. Hakemuslomakkeiden tulisi olla ruotsin-/norjankielisiä tai suomeksi, hän sanoi.Â
Rajatilastoja
Haaparannan kunnanneuvos Sven Tornberg (kesk) otti esiin kysymyksen rajatilastoista.
-Mitään ajankohtaista tietoa Pohjoismaiden välisestä vaihdosta ei ole saatavissa. Jos esimerkiksi etsii tietoa Ruotsin ja Suomen välisestä pendlauksesta, sitä koskevat tuoreimmat tilastot ovat peräisin vuodelta 2006, hän totesi.
-Rajatilastoja tarvitaan monelta alalta, esimerkiksi pendlauksesta, joka on lisääntynyt viime vuosina, mutta emme tiedä kuinka paljon. Nyt meidän täytyy vain arvata. Tällaisen tilastoinnin tuottamisen ei pitäisi olla kovin vaikeaa, totesi Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan Päivi Koivupalo.
Pulaa osaajista
Mika Riipi kertoi, että Pohjoiskalotin neuvoston toimintasuunnitelmassakin korostetaan Pohjoiskalotin yhteisen työmarkkina-alueen merkitystä, muun muassa osaajatarpeen tyydyttämiseksi.
-Jokainen alue panostaa tai on jo aikaisemmin panostanut alueelliseen vetovoimaan, jolla pyritään saamaan uusia ihmisiä muuttamaan alueelle. Tähän sisältyy varmasti monia asioita, joita Pohjoiskalotin alueet voisivat tehdä yhdessä ja ottaa oppia toisiltaan. Yhteistyön tulee olla kunnianhimoisempaa ja sen myötä voimme onnistua hankkimaan lisää resursseja pohjoisen rajat ylittävään yhteistoimintaan, Riipi totesi.
Pohjoiskalotin Rajaneuvonta
Pohjoiskalotin neuvoston tavoitteena on myös Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan toiminnan vahvistaminen.
-Rajaneuvonnan ja rajakuntien kokemukset pandemian aikana ovat osoittaneet, että on  tarvetta ja mahdollisuuksia kehittää rajaneuvonnasta Pohjoiskalotin rajayhteistyön keskus. Rajaestekysymysten lisäksi keskus olisi vastuussa toimenpiteistä, joilla vastataan alueiden muihin yhteisiin haasteisiin, Mika Riipi sanoi.
-Tänä vuonna on kulunut 10 vuotta Rajaneuvonnan toiminnan alkamisesta. Meitä on nyt kolme henkilöä töissä eli aivan liian vähän, jotta voisimme ratkaista kaikki eteemme tulevat kysymykset. Joudumme taistelemaan talouden tasapainottamiseksi ja tarvitsemme lisää kansallista ja alueellista tukea toimintaan, Päivi Koivupalo totesi.
Akuutti sairaanhoito
Roland Kemppainen toivoo Pohjoiskalotille myös sairaanhoidon yhteistä ensivastesuunnitelmaa.Â
-Yhteistyö on tällä alalla toiminut aikaisemmin hyvin ja sitä tarvitaan edelleen. Pandemian aikana yhteistyö ei ole toiminut, hän kertoi.
Uutisseuranta
Eero Ylitalo toivoi enemmän uutisointia Pohjoiskalotin alueelta.
-Nyt saamme oman maan uutisia ja tuskin tiedämme, mitä rajan toisella puolella tapahtuu. Jos me saamme enemmän resursseja nyt korona-pandemian jälkeen, niistä osa pitäisi käyttää rajat ylittävän mediauutisoinnin kehittämiseen, hän sanoi.