Uutinen |
24.11.2023 |
Kent Lidman |
Hän puhui otsikolla ”Toimivia liikenneratkaisuja ja infrastruktuuria teollisuutta varten.” Toisena puhujana tässä ohjelmakohdassa oli EK:n pääneuvonantaja Tiina Haapasalo.
Suuria investointeja
Linda Nilsson kertoi Pohjois-Ruotsissa menossa olevista suurinvestoinneista.
-Kyse on 1400 miljardin kruunun investoinneista Norrbottenin ja Västerbottenin alueille vuoteen 2040 mennessä. Sen toteutuminen vaatii suuria investointeja niin kestäviin kuljetuksiin kuin infrastruktuuriinkin, hän sanoi.
Yhteensovittamista
Koska rahtikuljetusten odotetaan kasvavan yli 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, pitää panostaa rautateihin, satamiin ja maanteihin.
-Ajankohtaisia ovat esimerkiksi Luulajan ja Piitimen satamien laajennukset sekä liikennekäytävien yhteensovittaminen, Linda Nilsson totesi.
EU-tukea
Hänen mielestään EU-tuki on myös tärkeää.
-Tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä EU:n päätöksentekijöiden kanssa, jotta arktisen Euroopan infrastruktuuria saadaan rakennettua ja kehitettyä, Nilsson sanoi.
Venäjä suljettu
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut myös Pohjois-Euroopan investointeihin.
-Se tarkoitti, että Venäjän vastainen raja on suljettu ja kuljetukset ovat siirtyneet lännemmäksi, Nilsson kertoi.
Suomella hyvä asema
Tiina Haapasalo kertoi, että Suomella on hyvä tilanne vihreän siirtymän näkökulmasta.
-Meillä on vahvat kansalliset ilmastotavoitteet ja pyrimme olemaan hiilineutraaleja vuonna 2035. Energiasektorilla on menossa ylimenokausi, jonka tavoitteena on että 90 prosenttia sähköntuotannosta tulee olemaan fossiilivapaata, hän kertoi.
Kuljetusinvestoinnit
Suomi panostaa paljon eri liikennemuotoihin, kuten merenkulkuun, maanteihin, rautateihin, lentokuljetuksiin ja kansainväliseen matkustajaliikenteeseen.
-Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi ratayhteyksiä satamiin, suoraa junayhteyttä Suomesta Ruotsin kautta muualle Eurooppaan, maantieyhteyksiä Ruotsin ja Norjan satamiin, kaukokuljetuksia ja merikuljetuksia Ruotsin ja Norjan satamien kautta, Haapasalo luetteli.
Kent Lidman