|
08.01.2024 |
Paula Mikkola |
Esther McClure oli mukana keskustelemassa teemasta ”Ylin pohjoinen – korkein jännite? Venäjän hyökkäyksen vaikutus Euroopan arktiselle alueelle”
Kasvava sotilaallinen läsnäolo
Keskustelun lähtökohtana on Venäjän kasvanut sotilaallinen läsnäolo arktisella alueella viimeisten 10-15 vuoden aikana. Vanhoja, suljettuja sotilastukikohtia on avattu uudelleen ja uusia, ydinasein varustettuja sukellusveneitä rakennettu. Nämä ovat olleet Pohjoismaille vaikeita asioita, koska ne pyrkivät säilyttämään Arktiksen rauhanomaisena vyöhykkeenä. Kun Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, sotilasliittoutuman läsnäolo Arktiksella kasvaa. Minkälaisia yhteenottojen riskejä Arktiksella on ja miten Nato aikoo koordinoida pohjoisen resurssinsa?
Maailmanlaajuinen uhka
Esther McCluren mukaan arktisen alueen riskit ovat lisääntyneet Venäjän aloitettua sodan Ukrainaa vastaan.
-Yhdysvalloilla on selvä arktinen strategia ja meidän pitää valmistautua konflikteihin. Katsomme Arktista globaalista näkökulmasta. Jos jotain tapahtuu, meidän pitää olla yhteydessä ja tehdä yhteistyötä arktisen alueen väestön kanssa, McClure sanoi.
Resurssien sovittaminen yhteen
Nato-jäsenyyden kautta arktisen alueen toimintoja voidaan sovittaa yhteen Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen kesken.
-Resursseja pitää koordinoida ja yhteistyötä kehittää liittolaisten ja kumppaneiden kanssa, McClure totesi.
Arktikseen kiinnitetty huomiota
Norjan puolustuskorkeakoulun kansainvälisten suhteiden ja nykyhistorian professori Katarzyna Zyskin mielestä Ukrainan sodalla on ollut suuri vaikutus Arktiksen tilanteeseen.
-Venäjän hyökkäys oli sekä sotilaallinen että hybridiuhka Arktikselle. Alueeseen on myös kiinnitetty entistä enemmän huomiota Venäjän hyökkäyksen jälkeen, Zysk totesi.
Huippuvuoret
Oslon Fridtjof Nansen Instituutin vanhempi tutkija Andreas Östhagen uskoo, että Arktis voi ajautua mukaan Venäjä-konfliktiin.
-Se voi koskea niitä osia Arktiksesta, joista Venäjä on kiinnostunut. Sellainen on esimerkiksi Huippuvuoret. Venäläisessä Barentsburgissa kannatetaan vahvasti Venäjän sotaa Ukrainassa. Tällaisilla alueilla konfliktit voivat kärjistyä. Huippuvuorilla venäläiset voivat kääntyä Norjaa vastaan, Östhagen sanoi.
Infrastruktuurin tärkeys
Yliluutnantti Simo Pesu toimii tutkijana Helsingin Maanpuolustuskorkeakoulussa, jossa hän johtaa Venäjä-ryhmää.
-Arktiksen geopoliittinen tilanne on muuttunut ja konfliktien uhka kasvanut. Maa-, vesi- ja ilmainfrastruktuurin merkitys on suuri nyt, kun Suomi ja Norja sekä pian myös Ruotsi ovat Natossa mukana. Se tuo meille myös paremmat mahdollisuudet puolustaa arktista aluetta, Pesu sanoi.
Itä-länsi-suunta on tärkeä
Pesu pitää myös itä-länsi suuntaisia käytäviä tärkeinä.
-Ilmapuolustus on vahva Venäjän puoleisella Arktiksella. Tästä syystä itä-länsi infrastruktuuri Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä on tärkeä, Pesu sanoi.
Arktista aluetta ymmärretään paremmin
Yhdysvaltojen puolustusministeriön alaisen Ted Stevens Centerin Arktisten asioiden vanhempi tutkija Randy Kee katsoit arktisten asioiden ymmärtämisen parantuneen.
-Suomen Nato-jäsenyys on hyvä asia ja toivottavasti Ruotsikin tulee pian mukaan. Se parantaa Arktiksen turvallisuustilannetta. Ilmastonmuutos ja lämpeneminen tulevat vaikuttamaan myös Arktiksen infrastruktuuriin, Kee totesi.
Kent Lidman