Uutinen |
22.04.2024 |
Kent Lidman |
Nancy Porsanger Anti toimii Norjan kuntaministeriössä valtiosihteerinä.
-Meillä pohjoiset alueet ovat tärkeitä ja Barentsin yhteistyölle on nyt saatu aivan uusi painopiste, Anti sanoi.
-Jatkamme Barentsyhteistyötä Ruotsin, Norjan ja Suomen kanssa, ilman Venäjää. Pohjoiseen tarvitaan lisää yhteistyötä eikä vähemmän, sanoi Suomen Barentsin ja Pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs Maria Joenusva.
Venäjän vaikutus
Fridtjof Nansen instituutin vanhempi tutkija Andreas Osthagen on huomannut, miten Venäjä pyrkii vaikuttamaan Pohjoismaihin.
-Minulla on hieman pessimistisempi näkemys Suomen tilanteesta Venäjän rajalla. Näen, miten Venäjä pyrkii vaikuttamaan Pohjolaan esimerkiksi kyberhyökkäysten kautta. Venäläisvaikuttaminen on selkeää myös Huippuvuorilla, Osthagen kertoi.
Pitkä raja
Norjalla on 200 kilometriä yhteistä maarajaa Venäjän kanssa.
-Jos konflikti voimistuu, venäläiset ydinaseet ovat lähellä meitä, Osthagen totesi.
-Mitä tahansa voi nopeasti tapahtua ja meidän pitää olla varautuneita myös muihin kuin Venäjän sotilaallisiin uhkiin, totesi Karjalan tutkimuslaitoksen johtaja Ilkka Liikanen.
-Venäjän vaikutus muistuttaa hieman 1950-luvun kylmää sotaa, sanoi Norjan ulkoministeriön valtiosihteeri Eivind Vad Petersson.
Karjalan venäläis
Kaetrjalalla on ollut Kaakkois-Suomessa paljon suhteita Venäjän kanssa, jotka ovat nyt Venäjän Ukrainan sodan myötä katkenneet.
Matias Hilden toimii kaupunginjohtajana Imatralla, joka sijaitsee lähellä Venäjän rajaa.
-Imatralla asuu noin 800 venäläistä. Meillä on sekä venäläisiä että ukrainalaisia perheitä. Tästä voi syntyä ongelmia esimerkiksi kouluissa, hän totesi.
Venäläistä metsää
Aikaisemmin monet kulkivat Venäjälle Karjalan kautta. Vuonna 2014 siellä rekisteröitiin 2,5 miljoonaa rajanylitystä. Nyt raja on suljettu.
-Venäläiset olivat kaupankäynnille tärkeitä. He käyttivät alueellamme ostoksiin yli miljoona euroa päivittäin, Hilden kertoi.
Karjala on edelleen riippuvainen Venäjän metsistä.
-Pohjois-Karjalan teollisuus tarvitsee edelleen puuta Venäjän metsistä, Hilden sanoi.
Valmistautuu sotaan
Satu Sikanen on Etelä-Karjalan maakuntajohtaja.
-Kukaan ei osannut kuvitellakaan sotaa Euroopassa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Suomi on käynyt useita sotia Venäjää vastaan. Me emme toivo sotaa, mutta varaudumme kuitenkin kaikin tavoin sotaan Venäjää vastaan, Sikanen kertoi.
Yhteistyö on ohi
Myös Pohjois-Norjan Etelä-Varangin kunnassa asuu venäläisiä.
-Meillä asuu täällä noin 400 venäläistä, mikä on hieman vähemmän kuin Imatralla. Monet ihmiset ovat huolissaan Venäjän tilanteesta, kertoi Etelä-Varangin puheenjohtaja Magnus Maeland.
-Meidän pitää elää rinnakkain Venäjän kanssa, mutta entisen kaltaiseen yhteistyöhön ei ole paluuta, Maeland totesi.
Hans-Jakob Bönå toimii maakuntahallituksen puheenjohtajana Finnmarkin maakunnassa, joka on 1. tammikuuta 2024 lähtien jälleen itsenäinen maakunta neljän vuoden yhteiselon jälkeen Tromssan maakunnan kanssa. Bönå korosti yhteistyön merkitystä.
-Meillä on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa. Näemme kuitenkin suuria yhteistyömahdollisuuksia muiden naapureidemme kuin Venäjän kanssa. Yhteistyötä voidaan tehdä monissa asioissa, elinkeinoelämässä ja puolustuksessa, hän totesi.
Tavoitteena on vuoteen 2050 mennessä lisätä Finnmarkissa asuvien määrää nykyisestä 75 000 asukkaasta 100 000 asukkaaseen.
-Maanpuolustus ja kansalaisyhteiskunta kytkeytyvät toisiinsa esimerkiksi infrastruktuurin kehittämisessä, Hans-Jakob Bönå sanoi.
Tromsin maakuntahallituksen puheenjohtaja Kristina Torbergsen korosti myös yhteistyön tärkeyttä.
-Yhteistyö Ruotsin ja Suomen kanssa on Norjalle erittäin tärkeää. Näen siinä vain mahdollisuuksia, hän sanoi.
Kent Lidman