Uutinen |
03.10.2022 |
Paula Mikkola |
Hän osallistui Tromssan tulevaisuusfoorumiin yhdessä Rajaneuvonnan Tornio-Haaparannan toimipisteen Päivi Koivupalon, Grensetjänsten Norge-Sverigen Trond-Erik Grundtin ja Eures-neuvoja Carolien Vandersmissenin kanssa.
15 miljoonaa rajan ylittäjää
Päivi Koivupalo kertoi, että Tornio-Haaparannalla rekisteröidään joka vuosi 15 miljoonaa rajan ylitystä.
-Se tarkoittaa 42 000 rajanylitystä per päivä. Sen lisäksi parituhatta ihmistä käy päivittäin rajan yli töissä toisessa maassa. Minä olen yksi heistä, Koivupalo sanoi.
Rajaneuvonnan työn haasteita ovat viranomaisten pitkät käsittelyajat, esimerkiksi sosiaaliturvaa, sähköistä henkilötunnusta tai työssä käyvien pendlaajien tilastointia koskevissa asioissa. Koivupalon mukaan Rajaneuvonnan toiminta lähtee siitä, että kolmen maan alueille suunnitellut investoinnit pitäisi voida toteuttaa ikään kuin kyse olisi yhdestä yhtenäisestä työssäkäyntialueesta.
Herkällä korvalla
Trond-Erik Grundt kertoi, että Norjan ja Ruotsin välinen Grensetjänsten perustettiin 1997. Rajaestetyön lisäksi se pyrkii osaltaan lisäämään Norjan ja Ruotsin välistä taloudellista toimintaa ja kasvua. Heidän toimipisteensä sijaitsee Morokulienissä ja henkilöstö koostuu eri viranomaisten palkkaamista ruotsalaisista ja norjalaisista asiantuntijoista.
-Me kuuntelemme herkällä korvalla, mitä ongelmia nousee esiin. Organisaatiomme toimii kahdessa maassa, Grundt sanoi.
Helppoa toimia oikein
Toiminta keskittyy pääasiassa neljään teemaan.
-Ne ovat tiedottaminen, työmarkkinat, rajaesteet ja koordinointi. Pitää olla helppoa toimia oikein, Grundt kertoi.
Digitaalisia työmessuja
Troms-Finnmarkin Eures-neuvoja Carolien Vandersmissen työskentelee pääasiassa työmarkkinakysymysten parissa.
-Järjestämme muun muassa eri toimialojen digitaalisia työmessuja, esimerkiksi matkailu-, hotelli- ja ravintola-alalle. Avustamme rajan yli työssäkäyviä monenlaisissa kysymyksissä. Käsittelemme myös usein saamelaiskysymyksiä. Toimivat verkostot ovat käytännön työssä tärkeitä, Vandersmissen kertoi.
Rajaesteneuvoston merkitys
Rajaesteneuvosto on erittäin tärkeä toimija Pohjolan rajaesteiden vähentämisessä.
-Se on poliittisesti asetettu, riippumaton elin, jolle Pohjoismaiden hallitukset ovat antaneet tehtäväksi Pohjolan vapaan liikkuvuuden edistämisen niin yksityishenkilöille kuin yrityksille, kertoi ministerineuvoston Rajaestesihteeristön Petri Suopanki.
Ratkaisee rajaesteitä
Toiminta perustuu pohjoismaiseen visioon, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja yhtenäisin alue 2030 mennessä. Rajanesteneuvoston toiminta alkoi 2014 sitä edeltäneen Rajaestefoorumin pohjalta. Rajaesteneuvostossa on kahdeksan kansallisen tason jäsentä kustakin Pohjoismaasta, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri ja Pohjoismaiden neuvoston edustaja.
-Rajaesteneuvosto tunnistaa ja valitsee vuosittain rajaesteet, joihin se keskittyy ja ehdottaa niihin ratkaisuja. Neuvoston jäsenet tekevät yhteistyötä hallitusten, eduskuntien, ministeriöiden ja kansallisten viranomaisten kanssa. Lisäksi yhteistyössä ovat tiiviisti mukana Pohjoismaiden neuvosto, rajaneuvonnat ja tiedotustoimistot sekä rajayhteistyöorganisaatiot, Suopanki kertoi.
5–8 rajaestettä vuosittain
Toimikaudellaan 2022–2024 Rajaesteneuvoston tavoitteena on löytää vuosittain ratkaisu 5–8 rajaesteeseen ja käsitellä muita yleisiä, Pohjolan yhteisiin rajaesteisiin liittyviä kysymyksiä.
-Tavoitteisiin kuuluu muun muassa kehittää edelleen yhteistyötä tiedotustoimistojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä hahmotella osaltaan rajaesteneuvoston roolia kriisiaikoina, Suopanki sanoi.
Norja priorisoi
Norja toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 2022 ja on valinnut neljä painopistettä rajaestetyölle: ammatillisen pätevyyden hyväksyntä, digitalisaatio, verotukseen liittyvät rajaesteet ja väestörekistereiden yhteistyö.
Rajaesteneuvosto näkee korona-aikana havaitut ongelmat suurina haasteina.
-Niihin kuuluu sellaisia kysymyksiä kuten miten pitkälle työvelvollisuus ulottuu, selkeä tiedottaminen ja sen yhteneväinen tulkinta, viruksen leviämisen estämiseksi laaditut erilaiset kansalliset strategiat ja rajat ylittävän tilastoinnin puutteet. Alueellisten rajaneuvontojen toiminta on neuvostolle äärimmäisen arvokasta, Suopanki totesi lopuksi.
Kent Lidman