Uutinen |
17.09.2024 |
Kent Lidman |
Kostetin puheen otsikkona oli ”Visio 2030 – miten saavutamme sen yhdessä?”
Suuria muutoksia
Euroopassa tapahtuu nyt suuria muutoksia, kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainaa vastaan ja maailmanpoliittinen tilanne muuttui.
-Olimme rakentaneet Euroopan, joka oli riippuvainen venäläisestä kaasusta, kiinalaisista mineraaleista ja amerikkalaisesta turvallisuudesta. Samalla olemme kahdensadan vuoden ajan tukeutuneet teräksentuotannossa hiileen, joka nyt on korvattava vetykaasulla ja hiilidioksidivapaalla teräksellä, Kostet totesi.
20 000 uutta työpaikkaa
Suurinvestointien lasketaan tuovan yhteiskunnalle tuloja, jotka kasvattavat 1–3 prosenttia Ruotsin bruttokansantuotetta ja lisäävät vuosittaisia verotuloja 15–35 miljardilla kruunulla.
-Kyse on ainakin 20 000 uudesta työpaikasta, joista 7000 syntyy teollisuuteen. Viennin arvo kasvaa 100 miljardilla kruunulla, Kostet kertoi.
Yhteiskunnan osallistuminen
Yhteiskunnan pitää olla vahvasti mukana, jotta teollisuuden suurinvestoinnit saadaan toteutettua vuoteen 2030 mennessä.
-Sähköntuotantoa pitää lisätä, rakentaa sähköverkkoa, liikenneinfrastruktuuria, asuntoja ja yhteiskuntaa. Näistä syntyvät hyödyt säilyvät myös 2030 jälkeen, jolloin odotetaan vielä lisäinvestointeja, Kostet totesi.
Pullonkauloja
Suurten teollisuusinvestointien ja väestön kasvun toteutumiseen liittyy kuitenkin joitakin pullonkauloja.
-Sähköhuolto ja Malmirata ovat kriittisiä pullokauloja. Osaavan työvoiman saatavuuteen pitää panostaa, jotta teollisuuden työpaikkoihin saadaan tekijöitä. Pitää investoida teiden, koulujen, hoitopalveluiden, julkisen liikenteen ja asuntojen rakentamiseen sekä moneen muuhun asiaan, Kostet sanoi.
Houkuttelevat yhteisöt
On myös tärkeää pystyä pitämään kiinni tänne houkutellusta työvoimasta.
-Tärkein kysymys on, miten rakennamme kestäviä ja houkuttelevia yhteisöjä, jotka saavat ihmiset pysymään alueellamme, Kostet totesi.
Valtion tukea
Tähän kunnat ja alueet tarvitsevat valtiolta apua.
-Uusista asukkaista saatavat verotulot toteutuvat vasta 5–15 vuoden kuluttua. Laki sallii kuntien tekevän alijäämäisiä tuloksia vain kolmen vuoden ajan. Kunnat joutuvat kuitenkin kattamaan 30–50 prosenttia syntyvistä kuluista, kun taas 80 prosenttia verotuloista menee valtiolle, Kostet sanoi.
Mitä vaaditaan?
Mitä valtion tukeen vaaditaan?
-Luvitusprosesseja pitää nopeuttaa. Maankäyttöön on saatava selkeyttä ja opastusta. Kuntien ja alueiden tukemiseen tarvitaan jonkinlaisia lainatakuita tai luottoja. Norrbotnia-radan rakentamiselle pitää määritellä tavoitevuodet ja rahoitus sekä tehdä päätös kaksoisraiteen rakentamisesta Malmiradalle, Kostet luetteli.
Avoin suhtautuminen
Yhteinen sitoutuminen on tärkeää.
-Meidän pitää toimia enemmän yhdessä, tavata ja valita painopisteet. Meidän tulee asennoitua uuteen avoimemmin ja toivottaa tervetulleeksi. Meidän pitää pystyä näkemään itsemme ulkopuolisten silmin, Kostet sanoi lopuksi.
Kent Lidman