Uutinen 09.01.2022 Paula Mikkola
- Rajaesteneuvosto voi ratkaista vuosittain 8-12 rajaestettä. Viranomaiset suhtautuvat usein myönteisesti rajaesteitä aiheuttavien määräysten muuttamiseen. Lainsäädännön muuttamista vaativien asioiden käsittelykynnys on kuitenkin korkeampi. Silloin kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, kuinka montaa kansalaista jokin rajaeste koskee, kertoi Rajaesteneuvoston suomalainen puheenjohtaja Kimmo Sasi osallistuessaan Rajaneuvonnan 10-vuotisjuhlaan.

Kimmo Sasin mielestä rajaestetyö toimii pääosin hyvin.

-Tämä riippuu myös rajaesteen suuruudesta. Jos kyseessä on iso ongelma, sen ratkaisemiseksi tehdään selvitys ja voi mennä kokonainen vuosi tai pidempäänkin ennen kuin mitään tehdään, hän selitti.

Hän kertoi henkilötunnuksen hyväksymisen olevan yksi iso rajaeste, kun haluaa perustaa yrityksen tai avata pankkitilin toisessa Pohjoismaassa.

-Henkilötunnusta pitäisi voida käyttää, jos hakee töitä toisesta Pohjoismaasta, Sasi sanoi.

-Nyt on otettu Ruotsissa käyttöön väliaikainen henkilötunnus niille, jotka omistavat kiinteistön siellä mutta asuvat toisessa maassa, kertoi Kommerskollegietin pääjohtaja Anders Ahnlid.

Ammattipätevyys

Sasi nosti esiin myös Pohjoismaiden erilaiset ammattipätevyyden vaatimukset.

-Tämän ratkaisemiseksi kaikissa maissa pitäisi olla yhteneväiset pätevyysvaatimukset riippumatta siitä, missä Pohjoismaassa koulutuksen tai työkokemuksen on hankkinut, hän sanoi.

Digitalisaatio

Norrbottenin lääninhallituksen Iiris Mäntyranta totesi, että rajaesteitä tulee aina olemaan.

-Siitä syystä on tärkeää, että meillä on järjestelmä, joka havaitsee ongelmat nopeasti. Siinä digitalisaatio ja sosiaalinen media ovat tarpeen. Niiden, joilla ongelmia on, täytyy saada paikkansa pitävää tietoa viipymättä, hän totesi.

Kärsivällisyys puuttuu

Pohjola-Nordenin nuorisoliiton Lena Höglund huomautti, ettei nuorilla ole kärsivällisyyttä jäädä odottamaan ratkaisuja.

-Monet nuoret eivät jaksa välittää siitä, että asiat ovat vaikeita. Jopa Romaniassa on onnistuttu Pohjolaa paremmin henkilötunnusasiassa, hän sanoi.

-Luotan tarinoiden voimaan. Pitää nostaa esiin rajatyöntekijöitä hyvinä esimerkkeinä ja hyödyntää niitä digitaalisessa viestinnässä, Iiris Mäntyranta sanoi.

Kieliongelmat

Tilaisuudessa esitelty mentaalisten rajaesteiden raportti totesi kielitaidon isoksi ongelmaksi Suomen ja Ruotsin välillä.

-Monen suomalaisnuoren ruotsinkielen taito on heikentynyt, vaikka ruotsi on Suomen kouluissa edelleen pakollinen oppiaine. Ruotsinkieli ei kuitenkaan enää kuulu pakollisiin aineisiin ylioppilaskirjoituksissa. Englanninkieli tulee koko ajan yleisemmäksi, Mäntyranta totesi.

Kent Lidman