2019, Uutinen |
13.03.2019 |
Paula Mikkola |
Charlotta Faith-Ell oli mukana tasavertaista liikennejärjestelmää käsitelleessä ohjelmassa. Lähtökohtana oli se, että jos halutaan saavuttaa Agenda 2030 tavoitteet, tarvitaan varmoja, taloudellisesti hyväksyttäviä ja kestäviä liikennejärjestelmiä, joissa yhdenvertaisuus on läpileikkaavasti huomioitu.
Erilaisia matkustusmalleja
Ihmisryhmillä on erilaisia matkustusmalleja. Miten siis pitää toimia, jotta kaikki liikennejärjestelmät ottavat huomioon niin miesten kuin naisten tarpeetkin ja ovat samalla ekologisesti kestäviä?
-Naiset käyttävät enemmän julkista liikennettä ja kulkevat ympäristöystävällisemmin kuin miehet. Parempi junaliikenne ja julkisen liikenteen laajentaminen parantavat siis kaikkien naisten tilannetta, Faith-Ell sanoi.
Neuvotteluissa eniten miehiä
Ketkä osallistuvat infrastruktuurin suunnitteluun?
-Olen tutkinut ketä infrastruktuurin muotoilua koskevaan keskusteluun osallistuu. Suuri enemmistö heistä on miehiä. Lisäksi tutkimukseen osallistuneista miehistä 70 prosentilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia. Miehet matkustivat usein kokouksiin omalla autolla. Kuusi kymmenestä miehestä oli sitä mieltä, että ympäristökysymyksille annettiin liikaa tilaa. Naisista taas enemmistö olisi kaivannut enemmän tilaa ympäristökysymyksille, Faith-Ell kertoi.
Kolme miestyyppiä
Hän havaitsi, että keskusteluihin osallistujat edustivat kolmea eri miestyyppiä.
-Yksi ryhmä oli ongelmalliset miehet, jotka autoilevat eivätkä ymmärrä, miten julkinen liikenne toimii. Toinen ryhmä oli laatutietoiset, jotka vaativat julkiselta liikenteeltä enemmän eivätkä siksi käytä sitä. Kolmatta ryhmää kutsun ei-miehiksi, koska he jo käyttävät julkista liikennettä ja vaikuttavat naisilta, Faith-Ell kertoi.
Yhdenvertaisen liikennejärjestelmän keskeisiä kohtia
Seuraavaksi hän esitteli kuusi lähtökohtaa, joiden varaan yhdenvertainen liikennejärjestelmä rakentuu.
* Tasapuolinen vallan ja vaikuttamisen mahdollisuus naisille ja miehille.
* Taloudellinen yhdenvertaisuus – naisilla ja miehillä tulee olla samat mahdollisuudet ja liikennejärjestelmän tulee osaltaan vaikuttaa yhdenvertaiseen naisten ja miesten koulutukseen ja työntekoon.
* Tasapuolinen palkattoman koti- ja hoivatyön jakaminen – naiset ja miehet kantavat samanlaisen vastuun näistä.
* Miesten naisiin kohdistaman väkivallan pitää loppua – pitää kokonaan päästä eroon vaarasta ja pelosta joutua sukupuoleen liittyvän väkivallan ja rikosten kohteeksi.
*Yhdenvertainen koulutus – liikennejärjestelmän pitää osaltaan varmistaa naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, opintojen valintaan ja henkilökohtaiseen kehittymiseen.
* Yhdenvertainen terveys – naisilla ja miehillä pitää olla samat edellytykset hyvään terveyteen ja molemmille pitää tarjota hoitoa ja hoivaa samanlaisilla ehdoilla.
-Kaikkia näitä kohtia voi työstää samanaikaisesti tai muutamaa kerrallaan, kun liikennejärjestelmää suunnitellaan, Faith-Ell sanoi.
Pyöräily on yhdenvertaista
Pyöräily on yhdenvertaista liikennettä. Jennie Björstad kertoi Pedalista, joka on pyöräilyä ja yhdenvertaisuutta ajava organisaatio.
-Pyrimme parantamaan pyöräilyn saavutettavuutta ja keskitymme ryhmiin, jotka eivät tavallisesti pyöräile. Työssämme on selkeä sukupuolinäkökulma. Järjestämme keskustelutilaisuuksia, työpajoja ja kyselyitä. Tarjoamme myös pyöräilykursseja niille, jotka eivät osaa ajaa pyörällä, Björstad kertoi.
Vähemmän päästöjä
Yhdenvertainen liikennejärjestelmä on tärkeä myös ilmaston kannalta.
– Jos kaikki matkustaisivat kuin naiset, hiilidioksidipäästöt vähenisivät 20 prosenttia, kertoi Trivectorin konsultti Christian Dymén.
Eskilstunan kunnan rakennusviraston osastopäällikkö Anna Bergfors totesi, että tekninen toimi on usein hyvin miesvoittoista.
-Naisena joudun tekemään paljon töitä vastustuksen käsittelemiseksi, hän kertoi.
Epätasa-arvoinen liikennesektori
Luulajan kunnanneuvos Lenita Ericson (S) oli samaa mieltä.
-Liikennesektorilla on paljon epätasa-arvoa. Poliitikoilla on valta ja suuri vastuu ajaa asioita, joilla tähän saadaan muutos, hän totesi