Uutinen |
03.11.2022 |
Paula Mikkola |
Vuosien varrella on toteutettu useita pohjoismaisia tilastointialoitteita ja -hankkeita, joita on tuettu pohjoismaisella yhteistyöllä.
-Mitään pysyvää ratkaisua ei ole löydetty pohjoismaisella tasolla. Syynä voi olla muun muassa se, että mikrodatan jakaminen Pohjoismaiden kesken on vaikeaa, tai että poliittiset, taloudelliset, tekniset ja organisatoriset ratkaisut ovat olleet erilaisia, Agerskov kertoi.
Useita kokeiluja
Hän kertoi, että monia alueellisia kokeiluja ja tietokantoja pohjoismaisten tilastojen tuottamiseksi on toteutettu. Näistä StatNord toimi 2000–2014 ja kansalliset tilastokeskukset hyödynsivät sitä. Toiminta kuitenkin lakkautettiin, kun sille ei saatu jatkorahoitusta.
-Toinen oli Örestat vuosina 2000–2016, joka pääasiassa tuotti tilastoja Juutinrauman alueelta. Region Skåne ja Tanskan valtio rahoittivat sen toiminnan. Siinä ongelmina olivat lainsäädäntö ja mikrodatan jakamiseen liittyvät kysymykset, Agerskov luetteli.
Örestat uudelleen
Samat rahoittajat perustivat Örestatin uudelleen vuonna 2021 ja nyt etsitään optimaalista ratkaisua mikrodatan käyttämiselle.
Nordic Mobility (Pohjoismainen liikkuvuus) oli vuosina 2016–2020 käytössä ollut tietokanta.
-Pohjoismainen ministerineuvosto rahoitti sen toimintaa, mutta myös siinä lainsäädännön ongelmat ja mikrodatan jakaminen olivat niin vaikeita, että toiminta lopetettiin, Agerskov kertoi.
Edellytykset olemassa
Hän kertoi, että perusedellytykset yhteisen pohjoismaisen raja-alueiden tilastoinnin tuottamiseen ovat olemassa.
-Region Skånella on käytössä malli, joka pohjautuu rekisteritietoihin. Nyt tutkitaan, voisiko sitä hyödyntää suuremmassa mittakaavassa, Agerskov kertoi.
16 500 rajan yli työssäkävijää
Olemassa olevat tilastot kertovat esimerkiksi, että Juutinrauman alueella 16 500 henkilöä käy rajan yli töissä toisessa maassa päivittäin.
-Näistä 15 000 käy töissä Ruotsista Tanskan puolella ja lähes 1500 Tanskasta Ruotsin puolella. Pendlaajista 63 prosenttia on miehiä. Suurin osa on töissä kuljetus- ja varastointialalla ja seuraaviksi suurimmat toimialat ovat kauppa ja ajoneuvojen korjaus, Agerskov sanoi.
Pohjoismainen malli
Tästä mallista Pohjoismaiden ministerineuvosto on nyt kehittelemässä yhteistä mallia koko Pohjolaa varten.
-Siitä voi tulla mahdollinen ratkaisu. Teemme 2022–2023 esiselvityksen, jonka pohjalta suunnittelemme osahankkeen toteuttamista 2023–2024 aikana. Pohjoismaiden ministerineuvosto, muutamat aluetason kumppanit ja EU ovat rahoittamassa toimintaa, Agerskov kertoi.
Pysyvä ratkaisu
Ehdotus pohjautuu yhteen tilastokeskukseen, jossa toimivan hankevetäjän tukena on raja-aluetilastoinnin neuvosto ja kansainvälisiä raja-aluetilastoinnin toimijoita.
-Pysyvän, pitkän tähtäimen raja-aluetilastoinnin visio on päästä paikallisista ratkaisuista yhteiseen, koko Pohjolan järjestelmään, jolle on varmistettu pitkäkestoinen yhteisrahoitus. Se tuottaisi jatkuvasti virallista tilastotietoa ja tekisi kansainvälistä tilastointiyhteistyötä, Agerskov sanoi.
Kent Lidman