2021, Uutinen |
18.06.2021 |
Paula Mikkola |
Seminaari järjestettiin etäyhteyksien avulla ja siihen osallistui viitisenkymmentä henkilöä ja kutsuttua. Molemmat ministerit vakuuttivat, että heti kun tilanne sen sallii, he tulevat vierailulle Tornionlaaksoon.
Tornionlaakson neuvosto on päättänyt alkaa kehittää rajatonta työssäkäynti- ja työmarkkina-aluetta, Tornionlaakson pilottialuetta. Kyse on kattavasta hankkeesta, joka käynnistyi jo syksyllä 2019. Siihen sisältyy elinkeinotoiminnan kehittämistä, viranomaisyhteistyötä, koulutusta ja terveydenhuoltoa edistäviä toimenpiteitä.
-Pandemian puhkeaminen teki tavoitteesta tärkeämmän kuin kukaan meistä olisi osannut aavistaa, Tornionlaakson neuvosto toteaa.
Vahva pohjoismainen alue
Koronapandemia ja sen vaikutukset Tornionlaaksoon ja muilla raja-alueilla olivat yhtenä keskustelun aiheena Tornionlaakson areenalla. Pohdittiin, miten mennä eteenpäin ja koota voimat vahvan, pohjoismaisen alueen kehittämistä varten.
-Pandemia on monella tavoin estänyt yhteistyön tekemisen rajan yli. Siitä syystä Tornionlaakson pilottialue, joka tähtää yhteisiin työmarkkinoihin, on tärkeä. Se tarkoittaa sellaista yhdessä toimimista, mistä syntyy elämää Tornionlaaksoon, totesi Tornionlaakson neuvoston puheenjohtaja Roland Kemppainen.
Kytkee valtiot yhteen
Anna Hallberg totesi, että pandemia on merkinnyt suuria haasteita pohjoismaiselle yhteistyölle ja Tornionlaaksossa tilanne on ollut erityisen vaikea.
-Valtioita yhdistävät niin monet muutkin asiat, esimerkiksi kulttuuri, urheilu, yritystoiminta rajalla ja erityisesti ihmisten väliset suhteet. Meidän pitää tutkia tarkemmin, miten rajojen sulkeminen vaikuttaa yhteiskuntaan yleisellä tasolla ja mitä meidän pitäisi tehdä, jotta nämä asiat toimisivat myös kriisiaikana, Hallberg sanoi.
Toimintasuunnitelma
Hän on ehdottanut, että nyt tehdään selvitys, jonka pohjalta laaditaan pohjoismaiselle yhteistyölle toimintasuunnitelma kriisitilanteita varten.
-Selvitykseen tulee sisältymään ehdotuksia asioista, joissa Pohjoismaat voivat toimia yhdessä tulevia kriisejä kohdatessaan. Olen todella iloinen, että selvitys on jo saanut kannatusta, Hallberg kertoi.
Enemmän kontakteja
Pandemia on lisännyt Pohjoismaiden välistä yhteydenpitoa.
-Osallistuminen on sen myötä lisääntynyt. Olemme onnistuneet ratkaisemaan monia syntyneitä ongelmia, mutta emme kaikkia. Mielestäni Tornionlaaksossa ei saisi olla mitään rajoja ja meidän pitää suojella raja-alueitamme, Hallberg totesi.
Suuri merkitys
Hän otti esiin myös Rajaesteneuvoston ja Tornionlaakson neuvoston tärkeän rajaestetyön pandemian aikana.
-Niiden työ on ollut erittäin tärkeää rajat ylittävälle yhteistyölle pandemian aikana, Hallberg sanoi.
Yhteisiä ratkaisuja
Suomi toimii tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Thomas Blomqvist oli Anna Hallbergin kanssa samaa mieltä siitä, että yhteispohjoismainen toimintasuunnitelma tulevia kriisejä varten tarvitaan ja että se tulee laatia pikaisesti.
Hän totesi myös, että yhteydenpito hänen ja Anna Hallbergin välillä ei ole koskaan ollut yhtä tiivistä kuin koronapandemian aikana.
-Yleisesti ottaen raja-alueiden välillä ei pitäisi olla mitään rajoja. Pandemia on ollut raja-alueille ja valtioille suuri haaste. Monet suhtautuvat kriittisesti rajojen sulkemiseen. Etsimme nyt yhteisiä, yleisiä ratkaisuja niin, ettei saman tarvitse enää toistua uusien kriisien aikana, Blomqvist kertoi.
Pohjoismaisen yhteistyön kasvu
Hän uskoo pohjoismaisen yhteistyön lisääntyvän tulevaisuudessa.
-Pohjolassa on vahva tahto rakentaa tästä maailman yhtenäisin alue. Pandemian vuoksi haluamme entistä enemmän syventää yhteistyötä ja toteuttaa sitä, Blomqvist totesi.
Blomqvist, Thomas r
Rajaneuvonnan tärkeys
Suomen edustaja Rajaesteneuvostossa ja sen puheenjohtaja Kimmo Sasi nosti esiin Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan tekemän työn merkityksen.
-Sen toiminta säännöistä tiedottamisessa on tärkeää ja se on välittänyt meille Rajaesteneuvoston jäsenille tietoa koetuista rajaesteistä. Tietokannassamme on noin 60-70 rajaestettä, joista osa on ratkaistu ja osa ratkaisematta. Yksi ratkaistu este on perheiden yhdistäminen, mutta esimerkiksi joihinkin veroesteisiin on ollut vaikeampaa löytää ratkaisua. Tästä syystä pohjoismaista verotussopimusta pitäisi korjata, Sasi kertoi.
Toimintasuunnitelma tervetullut
Ruotsin edustaja Rajaesteneuvostossa, Sven-Erik Bucht pitää yhteistyöministereiden lupausta yhteispohjoismaisesta toimintasuunnitelmasta tulevien kriisien varalle tervetulleena tietona.
-Rajaesteneuvostossa olemme myös vaatineet tätä. Pandemian jälkeen tarvitaan lisäksi taloudellista tukea rajayhteistyön elvyttämiseen, hän totesi.
Järkyttävä kokemus
Sven-Erik Bucht kertoi, että rajojen sulkeminen on ollut erittäin kova isku Tornionlaaksolle.
-Se on ollut järkyttävä kokemus. Epäluuloisuus on lisääntynyt niin paljon, että tässä alkaa pelkäämään pimeää. Nyt on tärkeää saada rahaa ja mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä ja edistää ihmisten välistä rajat ylittävää yhteydenpitoa niin, että saamme palautettua sen luottamuksen, mikä maiden välillä oli aikaisemmin, hän sanoi.
Vaatii vierailua Tornionlaaksoon
Haaparannan kunnanneuvos Sven Tornberg (kesk) piti tärkeänä, että Pohjoismaissa keskushallinnon päätöksentekijät ymmärtävät paremmin raja-alueiden ongelmia.
-Monet ministeriöiden ja virastojen päättäjät eivät ole koskaan käyneet Tornionlaaksossa. Heidän pitää tulla tänne, saada lisää tietoja meidän ongelmistamme sekä nähdä, miten elämä täällä sujuu, jotta he pystyvät tekemään oikeita ratkaisuja, hän vaati.
Ilmastoystävällisiä ja kestäviä ratkaisuja
Thomas Blomqvist piti pohjoisen kannalta tärkeänä, että tehtävät ratkaisut ovat ilmastoystävällisiä ja kestäviä.
-Tavoittelemme uusia digitaalisia ratkaisuja, kiertotalouden ja innovaatioiden kehittämistä raja-alueilla. Vapaaseen liikkuvuuteen perustuva yhdentyminen on yksi perusasioista. Meidän pitää jatkaa työtä rajaesteiden poistamiseksi, vaalia pohjoismaista yhteisyyttä ja mahdollistaa ihmisten välisen rajat ylittävän yhteistyön jatkuminen, hän sanoi.
Näkemisiin Tornionlaaksossa
Anna Hallberg piti tärkeänä, että ollaan lähellä alueiden ihmisiä.
-Toimintasuunnitelman avulla haluamme vahvistaa Pohjolan yhteisyyttä. Meidän pitää näkyä ja toimia raja-alueillamme. Odotankin, että tapaamme uudelleen Tornionlaaksossa, hän totesi lopuksi.