2018, Uutinen |
10.01.2018 |
Paula Mikkola |
Enemmän Arktista yhteistyötä
-Toivon, että kansainvälinen yhteistyö lisääntyy arktisella alueella, jotta varmistetaan alueen vakaa kehitys. Näin sanoi Suomen ulkoministeri Timo Soini avajaispuheessaan Rovaniemen Arctic Spirit 2017 konferenssissa.
Soinin lisäksi runsaat 300 henkeä eri puolilta maailmaa oli saapunut arktisia kysymyksiä käsittelevään foorumiin. Pohjolan lisäksi osallistujia oli myös sellaisista maista kuin Etelä-Korea, Kiina, Egypti, USA ja Kanada.
Suomen arktinen aloite
Rovaniemen Arctic Spirit tapahtuma järjestettiin nyt kolmannen kerran. Ensimmäinen pidettiin 2013 osana Rovaniemi prosessia. Arktisen yhteistyön pohja luotiin oikeastaan Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsovin 1987 Murmanskissa pitämässä puheessa, jossa hän ehdotti arktista yhteistyötä etenkin ympäristökysymyksissä.
Virallisempi yhteistyö käynnistyi 1990-luvulla Neuvostoliiton kaaduttua. Suomi teki aikaisin aloitteen ja asiasta keskusteltiin 1991 ministeritasolla Rovaniemellä. Siitä käynnistyi ns. Rovaniemi-prosessi ja ensimmäisen arktisen yhteistyöstrategian laatiminen.
Sen pohjalta perustettiin Arktinen neuvosto Kanadassa 1996. Rovaniemellä on aina ollut näkyvä rooli arktisessa yhteistyössä. Arctic Spirit konferenssin järjestävät Rovaniemen kaupunki ja Lapin yliopiston Arktinen keskus yhteistyössä.
Tänä vuonna yhtenä teemana oli YK:n Agenda 2030 ja sen 17 globaalista kestävän kehityksen tavoitetta.
Suomi 100 vuotta
Timo Soini sanoi puheessaan, että konferenssi on arktisen yhteistyönfoorumin lisäksi osa Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlintaa.
-Arktisella alueella asuu runsaat neljä miljoonaa ihmistä. Yhteistyössä on paikallisesti ja maailman tasolla päästy pitkälle. Siitä on tämäkin konferenssi osoituksena. Arktista tulee kehittää taloudellisesti ja ympäristöllisesti. Siellä tarvitaan yhteiskunnan palveluita ja tekniikan kehittämistä. Siinä on kyse myös koulutuksesta ja työpaikkojen luomisesta arktiselle alueelle, Soini totesi.
Hän korosti myös alkuperäiskansojen roolia arktisella alueella.
-Meidän tulee kunnioittaa alkuperäiskansojen kieltä, kulttuuria ja oikeuksia, Soini totesi.
Pelastakaa planeettamme
Olga Algayerova toimii YK:n alaisen Euroopan talouskomission UNECEn sihteerinä.
-Meidän pitää huolehtia tulevista sukupolvista ja toimia YK:n Agenda 2030 globaalien tavoitteiden mukaisesta varmistaaksemme kestävän kehityksen arktisella alueella. Ilmastokysymys on siinä erittäin keskeinen. Suomi on edennyt pitkälle vihreässä taloudessa. Kyse on planeettamme pelastamisesta, Algayerova sanoi.
Saamenkielten opetusta
Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kertoi, että enemmistö Suomen asukkaista ei tiedä paljoakaan saamelaisista.
-Meidän pitää tehdä töitä asian muuttamiseksi. Yksi tärkeä asia on koulutus. Suomessa on noin 2700 saamelaista lasta. Heistä suurin osa, noin 2000 lasta, asuu Saamelaisalueen ulkopuolella. Monet heistä eivät saa opetusta saamen kielellä. Suomen lain mukaan heillä on kuitenkin oikeus äidinkielen opetukseen, mutta sitä ei noudateta. Tämä on meille erittäin tärkeä kysymys, Sanila-Aikio kertoi.
Monet saamelaisnuoret voivat huonosti.
-Saamelaisnuorten itsemurhaluvut ovat korkeita. Saamelaisten hyvinvointi arktisella alueella on uhattuna. Saamelaiset pääsevät harvoin mukaan päättämään omaa tulevaisuuttaan koskevista asioista. Siksi oma mottoni onkin ”mitään meitä koskevaa ei päätetä ilman meitä”, Sanila-Aikio sanoi.
lmastokysymys on tärkeä
Ranskan entinen presidenttiehdokas ja ilmastoministeri Ségoléne Royal toimii nykyisin maan arktisena suurlähettiläänä. Hän pitää ilmastokysymyksiä aikamme tärkeimpinä haasteina.
-Ilmastokysymyksillä voi olla dramaattisia vaikutuksia etenkin arktisella alueella. Arktis saa maksaa kalliin hinnan, jos nyt emme tee mitään. Kaikkien on otettava vastuuta. Ranskan presidentti odottaa suunnitelmia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Meidän pitää myös pyrkiä pysäyttämään arktisen alueen saastuminen, Royal sanoi.
Suomi noudattaa Agenda 2030:a
Suomen pääministerin valtiosihteeri Paula Lehtomäki korosti, miten tärkeää on alkaa toimia YK:n Agenda 2030:n mukaisesti.
-Suomen hallitus on tämän vuoden helmikuussa päättänyt suunnitelmasta, joka noudattaa YK:n agendaa. Se on pitkän tähtäimen suunnitelma maailman laajuisesta yhteistyöstä. Kestävä kehitys pitää varmistaa kaikilla aloilla, matkailussa, infrastruktuurissa ja niin edelleen. Suomi on yksi johtavista toimijoista arktisen alueen kansainvälisessä yhteistyössä. Siitä ovat tämäkin konferenssi ja Rovaniemi-prosessi todisteina. Suomi on arktinen valtio, jolla on 100 vuoden arktinen kokemus itsenäisenä valtiona. Yhteistyötä pitää tehdä viranomaisten, yritysten ja kaikkien muiden kanssa, jotka toimivat arktisella alueella, Lehtomäki sanoi.
Jäättömät valtameret
Eva Svedling toimii Ruotsin ulkoministerin valtiosihteerinä.
-Arktinen alue muuttuu nopeasti ja 20 vuoden kuluttua arktiset valtameret tulevat olemaan kesäaikaan sulana. Routa vähenee ja päästöt lisääntyvät arktisella alueella. Ruotsin hallitus on nyt s aloitetta, jolla pyritään vähentämään ympäristön pilaantumista esimerkiksi siten, että kolme yritystä, SSAB, LKAB ja Vattenfall, työskentelevät päästöjensä poistamiseksi, Svedling sanoi.
Yhteistyö suojelee arktisia alueita
Norjan ilmasto- ja ympäristöministerin valtiosihteeri Lars Anders Lunde korostaa, että kansainvälinen yhteistyö voi suojella Arktista.
-Norja on sitoutunut noudattamaan Agenda 2030:a. Maapallon laajuinen lämpeneminen on suuri uhka. Pohjois-Norja ja Suomi kärsisivät suuresti ja niistä tulisi ”vanhoille miehille sopimattomia” alueita. Meidän pitää myös edistää kestävää energiaa ja kuljetuksia, Lunde sanoi.